Teini sai hengenvaaralliset vammat hypättyään laiturilta pää edellä veteen: Hyppäämistä ei ollut kielletty, vaikka siihen oli syytä – syyttäjä vaatii kaupungin virkahenkilöille rangaistusta

2:12
Syyttäjä vaatii kahdelle Pudasjärven kaupungin virkahenkilölle rangaistusta vammantuottamisesta. Katso haastattelu videolta.

15-vuotiaan pojan uimareissu kesäkuussa 2020 Pudasjärvellä päättyi traagisesti. Poika hyppäsi pää edellä veteen Pikkukangasjärven uimarannalle asennetulta laiturilta, jolloin hänen päänsä osui järven pohjaan. Poika vammautui erittäin vakavasti ja sai hengenvaaralliset vammat.

Traagista tapaturmaa on käsitelty tällä viikolla Oulun käräjäoikeudessa toistamiseen. Ensimmäinen istunnon aloitus jouduttiin siirtämään, koska vastaajat vetosivat siihen, että vastuu ei kuuluu Pudasjärven kaupungin opetus- ja sivistystoimen, vaan teknisen toimen virkahenkilöille.

Syyttäjä vaatii kahdelle Pudasjärven kaupungin virkahenkilölle rangaistusta vammantuottamuksesta ja tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Lisäksi syyttäjä vaatii Pudasjärven kaupungille toimineelle urakoitsijalle rangaistusta vammantuottamuksesta.

Syyttäjä vaatii vastaajille sakkorangaistusta.

Ei varoitus- tai kieltotaulua

Tapahtumahetkellä 15-vuotias poika oli isänsä kanssa Pikkukangasjärven yleisellä uimarannalla, jossa hän oli käynyt uimassa jo useamman kesän aikana. 15. kesäkuuta 2020 oli kesän ensimmäinen päivä, jolloin ranta oli auki yleiselle uimiselle.

Syyttäjän mukaan urakoitsija oli lyhentänyt vanhaa laituria yhden elementin, eli noin neljän metrin verran, vain päivä tai kaksi ennen uimarannan avaamista. Työmääräystä laiturin lyhentämiseen Pudasjärven kaupungilta ei löydy.

Urakoitsija oli kertonut, että mopopoikien ajelu oli aiheuttanut laiturin pään vajoamisen ja siksi urakoitsija oli katsonut tarpeelliseksi lyhentää laituria elementin verran. Veden syvyys hyppypaikalla oli tapahtumahetkellä 1–1,3 metriä, eli 20 senttimetriä vähemmän kuin ennen laiturin lyhentämistä. Uimarannalla ei ollut – ennen eikä jälkeen laiturin lyhentämisen – ilmoitus- tai kieltotaulua, jossa olisi varoitettu matalasta vedestä tai kielletty hyppäämästä laiturilta pää edellä.  

Hyppäämisen kieltävä taulu asennettiin paikalle vasta vuonna 2021. Laituri on nyttemmin poistettu kokonaan.

Riidatonta on, että laiturin päässä vettä on ollut alle kaksi metriä ennen ja jälkeen laiturin lyhennyksen. Kuluttajaturvallisuuslaki määrää, että jos vettä on alle kaksi metriä, siitä pitää ilmoittaa erillisellä ilmoitustaululla.

Syyttäjä: Kaupunki ja urakoitsija vastuussa

Syyttäjän mukaan sekä Pudasjärven kaupunki että urakoitsija ovat vastuussa tapahtuneesta onnettomuudesta. Virkavelvollisuus ja sopimusvelvollisuus eivät vie syyttäjän mukaan vastuuta toisiltaan.

Syyttäjä kertoi oikeudessa, että vaarojen tunnistaminen on ollut Pudasjärven kaupunginjohtajan vastuulla. Sivistystoimen johtajalla on ollut vastuu koko sektorista, myös liikuntatoimesta.

Urakoitsija on syyttäjän mukaan ottanut vastuun turvallisuudesta, kun hän on ottanut tehtäväkseen lyhentää laituria. Palveluntarjoajan eli kaupungin olisi syyttäjän mukaan pitänyt ottaa tehtäväkseen huolehtia varoittamisesta eli kieltää pää edellä sukeltaminen matalaan veteen.

Syyttäjä ei syytä ketään erillisestä valvontasääntöjen rikkomisesta. Kyseessä on yksiselitteisesti vaarojen arviointi.

Pikkukangasjärven uimarannan laiturilta hyppäämisen riskejä ei ollut arvioitu tuolloin voimassa olleessa Pudasjärven kaupungin uimarantoja koskevassa turvallisuusasiakirjassa.

Tapahtuman jälkeen, toukokuussa 2021, päivitetyssä Pudasjärven kaupungin turvallisuusasiakirjassa on jokaiselle uimarannalle asennettu turvataulu. Jos veden syvyys on alle kaksi metriä, laiturille asennetaan kyltti, joka kieltää pää edellä sukeltamisen.

Vanhemmat eri mieltä oikeudenkäynnistä

Pojat vanhemmat ovat eri mieltä oikeudenkäynnistä. Äiti vastustaa julkista oikeudenkäyntiä, kun taas isä vaatii oikeutta ja vahingonkorvauksia pojalleen. Alaikäinen poika vammautui tapaturmassa erittäin vakavasti. Isä vaatii, että jutun käsittely viedään loppuun asti. Äidin mukaan poika ei vaadi rangaistusta eikä rahalla voi korvata tapahtunutta vahinkoa.

– Pojalla on ollut vastuu hypätessään ja paikalla olleella vanhemmalla on myös vastuu ikävästä tapahtumasta. Poika on minun rakas lapseni, mutta tapahtuneelle ei voi enää mitään. Rahalla tätä ikävää tapahtumaa ei voi korvata, äiti sanoi oikeudessa alkuviikosta.

Puolustus: Myös oma vastuu otettava esille

Vastaajat ovat sitä mieltä, että vastuu tapaturmasta kuuluu Pudasjärven kaupungin teknisen- ja ympäristötoimen puolelle, ei opetus- ja sivistystoimen virkahenkilöille. Oulun ympäristötoimi on tehnyt uimarannalla tarkastuksia, eikä mitään huomautettavaa ole löytynyt. Pudasjärven kaupunki on saanut tiedon tapaturmasta vasta, kun Tukes otti asiassa yhteyttä.

Puolustus vetoaa myös siihen, että kyseisellä uimarannalla ei aikaisemmin ole tapahtunut yhtään onnettomuutta. Ranta on ollut käytössä vuosien ajan. Järvi on kirkasvetinen ja järven pohjaan näkee. Poika oli jo vuosia käynyt hyppäämässä uimarannan laiturilta isänsä kanssa.

– Kun kyseessä on näin pieni järvi, heidän on täytynyt nähdä minkä syvyistä vesi on. Pakko tässä on ottaa esille myös oma vastuu hyppäämisessä, vaikka kyseessä onkin näin vakava onnettomuus, puolustus totesi oikeudessa.

Yksi syytteessä oleva vastaaja teki tapahtuma-aikaan viransijaisuutta ja hän vetoaa siihen, että hänellä ei ole ollut mahdollisuutta tarkistaa kaikkia noin 200 Pudasjärven liikuntapaikkaa. Hänen mukaansa rannalla oli pukukoppi ja sen seinällä turvallisuusäännöt.

Urakoitsija: Ei turvallisuusvelvoitteita

Urakoitsijan mukaan heillä ei ole Pudasjärven kaupungin kanssa palvelutuottajasopimusta eikä myöskään lakisääteisiä velvoitteita, vaan ne ovat kuuluneet Pudasjärven kaupungille.

Urakoitsijan mukaan he ovat saaneet kaupungilta noin 200 euron kuukausikorvauksen, eikä tällaisessa sopimuksessa ole mitään turvallisuusvelvoitteita. Urakoitsija on käynyt kerran kuussa tyhjentämässä vessat ja tarkastamassa, että rakenteet ovat olleet kunnossa. Valvontasopimusta ei ole ollut.

Urakoitsija kertoi käyneensä lyhentämässä laiturin sellaisen henkilön pyynnöstä, joka oli vastuussa uimapaikan turvallisuudesta. Tämä henkilö oli myös alun perin jutussa syytettynä, mutta hänelle ei saatu koskaan toimitettua syytettä saapua oikeuteen ja hänen osaltaan syyte vanheni. Lisäksi urakoitsija pitää pojan isää osaksi vastuullisena, koska tämän olisi pitänyt kieltää poikaa hyppäämästä laiturilta.

Valvontaviranomainen on tarkastanut uimarannan vuosina 2018–2020 eikä ole havainnut huomautettavaa.

Vastaajat kiistävät kaikki syytteet. Asianomistajat esittävät korvausvaatimuksensa myöhemmin toisessa käsittelyssä.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja