Työoikeuden professorin mukaan rekrytointikielto on laillinen silloin, kun sille on hyväksyttävä peruste. Tehyn mukaan Helsingin kaupungin tekemä sopimus on laiton.
Tehy ry:n puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoi torstaina MTV:n Viiden jälkeen -ohjelmassa, että hoitoalalla on palkkakartelli. Tehyn kannan mukaan Helsingin kaupunki on tehnyt Terveystalon, Pihlajalinnan ja Mehiläisen kanssa sopimuksen siitä, etteivät kyseiset yritykset palkkaa Helsingin kaupungin työntekijöitä.
MTV Uutiset on nähnyt Terveystalon lähettämän sähköpostin, jossa Tehyn jäsenelle pahoitellaan sitä, ettei Helsingin kaupungin palveluksessa olevia voida rekrytoida.
– Olen pahoillani, että emme voi rekrytoida Helsingin kaupungin palveluksessa olevia hoitajia, sähköpostiviestissä kirjoitetaan.
Työoikeuden emeritusprofessorin Seppo Koskisen mukaan julkisuudessa olleiden tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että kyseessä ei ole kartelli.
– Kartelli-sana on kyllä tässä yhteydessä väärä. Palkkakartelli tarkoittaa, että palkoista sovitaan. Tämä on nimenomaisesti rekrytointikielto.
Lue lisää: Tällaiset vastaukset saivat Tehyn epäilemään palkkakartellia – johtava lakimies kertoo MTV:lle isojen terveysyritysten viestien sisällöstä
Koskinen ei ole nähnyt väitettyjä sopimuksia mutta kommentoi asiaa Rytkösen sekä Tehyn johtavan lakimiehen Vappu Okkerin julkisuuteen antamien lausuntojen perusteella.
Koskisen mukaan rekrytointikielto voi olla laillinen. Yritykset tai työnantajat voivat lähtökohtaisesti laillisesti sopia keskenään, etteivät määräajan puitteissa rekrytoi toistensa työntekijöitä silloin, kun sille on hyväksyttävä peruste.
– Julkisten tietojen perusteella näyttää siltä, että tässä suojellaan Helsingin kaupunkia, jotta heidän työntekijänsä eivät menisi toiselle työntekijälle tekemään töitä Helsingin kaupungille. Mielestäni tämä on aivan hyväksyttävä tarkoitus.
Koskisen mukaan rekrytointikiellon laillisuus riippuu myös siitä, kuinka kauan se estää rekrytoimasta työntekijää.
Rekrytoinnin kieltäminen kokonaan olisi todennäköisesti laitonta.
– Jos tällainen sopimus olisi voimassa pysyvästi, sille olisi vaikea keksiä perusteita ja se varmasti rajoittaisi liiaksi työntekijöiden vapaata liikkuvuutta.
– Jos rekrytointisopimuksella sovitaan, että kutakin työntekijää koskee ehdoton kolmen kuukauden kielto päästä yrityksen palvelukseen, sitä voidaan huoletta pitää laillisena, kunhan esitetään hyväksyttävä peruste.
"Työntekijöiden vapaata liikkuvuutta ei saa rajoittaa"
Tehyn johtava lakimies Vappu Okkeri ihmettelee tulkintaa, jonka perusteella Helsingin kaupungin ja terveysalan yritysten välinen sopimus voitaisiin katsoa lailliseksi.
– Se on nimenomaan Tehyn kannan mukaan laiton. Perustuslaissa on suojattu jokaisen oikeus ansaita elantonsa valitsemallaan ammatilla. Edelleen työsopimuslaissa säädetään kilpailukieltosopimuksesta. Se voidaan tehdä erittäin rajoitetussa tilanteessa.
Okkeri ei ole nähnyt Helsingin kaupungin tekemiä sopimuksia, mutta Okkerin mukaan useat Tehyn jäsenet ovat kertoneet, että heitä on kieltäydytty ottamasta töihin siksi, että he ovat työskennelleet Helsingin kaupungille. Yhteydenottoja on Okkerin mukaan tullut kymmeniä tai satoja.
Tehy on Okkerin mukaan keskustellut asiasta Helsingin kaupungin kanssa.
Lue myös: Näin terveysyritykset vastaavat Tehyn rajuun syytökseen palkkakartellista: "Oudoksumme tällaista toimintatapaa vahvasti"
– Helsingin kaupunki on perustellut tätä sinänsä ymmärrettävästi, että heillä on tarve pitää kiinni henkilöstöresursseista. Kysymys on kuitenkin siitä, että työntekijöiden liikkuvuutta ei voi rajoittaa.
Koskisen mukaan oleellista on, että sopimus on kahden työnantajan, eikä työnantajan ja työntekijän välinen.
– Nämä ratkaistaan aina yksittäistapauksina. Työntantajien tekemillä sopimuksilla ei saada liiaksi rajoittaa työntekijöiden vapaata liikkuvuutta. Tämä tietenkin rajaa työntekijöiden liikkuvuutta mutta tässä tapauksessa vain lyhyeksi määräajaksi.
Mehiläinen on vahvistanut, että joissakin Helsingin kaupungin kanssa tehdyissä ostopalvelusopimuksissa kielletään Helsingin kaupungin työntekijöiden suorarekrytointi.
Myös Helsingin apulaispormestari Daniel Sazonov (kok.) sanoo, että joissakin ostopalvelusopimuksissa on haluttu estää kaupungin työntekijöiden rekrytoituminen yksityisen yrityksen palvelukseen tekemään työtä, jota Helsingin kaupunki ostaa.
– Meillä sosiaali- ja terveystoimiala on avannut keskustelun Tehyn kanssa niin, että tämä asia voidaan käydä järkevästi ja asiallisesti, asiapohjaisesti läpi. Kummeksun Millariikka Rytkösen tyyliä avata tämä keskustelu räyhäköillä, yliviritetyillä syytöksillä julkisuuden kautta, Sazonov kertoo.