Suomen terveydenhuollon kapasiteetti ja etenkin tehohoitopaikkojen riittämättömyys ovat olleet ihmettelyn aiheina koronapandemian edetessä.
Tehohoidon ylilääkärin Mika Valtosen mukaan Suomen tehohoitovalmius on mitoitettu vain normaalioloihin, ei maailmanlaajuisen pandemian varalle.
Suomessa on kuusi tehopaikkaa 100 000 asukasta kohti, joka on puolet EU-maiden keskiarvosta.
Saksassa esimerkiksi tehopaikkoja on 30 paikkaa 100 000 asukasta kohti.
– Kun jotain poikkeavaa tapahtuu, ollaan heti kriittisellä rajalla paikkojen riittävyyden suhteen – oli sitten kyseessä pandemia tai esimerkiksi suuronnettomuus, niin silloin tarvittaisiin lisäpaikkoja.
Suomessa on 250 tehohoitopaikkaa ja niistä 50 voidaan käyttää koronapotilaille, mutta sen jälkeen joudutaan karsimaan muuta ei kiireellistä hoitoa.
– Ei meillä lopu tehohoitolaitteet vaan hoitajat. Viittäkymmentä lisäpaikkaa varten pitäisi olla 250 tehohoitajaa, joiden koulutus kestää useita vuosia.
Suomen tehohoitoyhdistyksen puheenjohtajana toimivan Valtosen mielestä loppujen lopuksi kyse on siitä, että suomalainen terveydenhuolto on rakennettu tavallaan hyvin "kustannustehokkaaksi".
– Sen seurauksena hoitohenkilökunnan palkat ovat alakantissa, ja terveydenhuollon hoitopaikat ja henkilökunnan määrä on minimoitu niin, että tullaan juuri ja juuri toimeen normaalioloissa.
Lisää rahaa terveydenhoitoon
Valtonen toteaa, että Suomi käyttää vain yhdeksän prosenttia bruttokansantuotteesta terveysmenoihin.
– Kaikissa muissa Pohjoismaissa terveydenhuoltoon käytetään 10-11 prosenttia. Jos me nostaisimme bkt-osuutta vaikka yhdellä prosentilla, se merkitsisi rahassa noin 2,4 miljardia euroa. Tämä raha tulisi käyttää oikeasti terveydenhuollon järjestämiseen ja hoitajien palkankorotukseen.
Valtosen mielestä nykymenossa ei ole järkeä, sillä rahaa siirretään perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta esimerkiksi it-menohin eli hoitajien tilanne yhä vaikeutuu, kun raha ei lisäänny.
Valtonen peräänkuuluttaa uutta kriisilainsäädäntöä, jotta rajoitukset saataisiin voimaan nopeammin koronatilanteen niin vaatiessa.
– Suomen pandeamiasuunnitelma on tehty jo kymmenen vuotta sitten ja nyt sitä ollaan viimein päivittämässä. Kriisilainsäädännön avulla toimenpiteisiin pitäisi saada vauhtia, koska Suomessa ollaan oltu koko ajan mielestäni myöhässä niin rajoitusten kuin koronapassin kanssa, jyrähtää Valtonen.
Koululaisten testaamisessa ei järkeä
Valtonen muistuttaa, että muissa Pohjoismaissa on saatu huomattavasti nopeammin aikaiseksi toimenpiteitä ja rajoituksia, kuten esimerkiksi Norjassa.
– Koronapassin ottamisesta käyttöön nykyisessä muodossa ei ole mitään mieltä, koska siinä tavallaan annetaan rokottamattomien mennä rokotettujen joukkoon, joista osa saattaa olla taudinkantajia. Olen tässä samaa mieltä kuin THL:n johtaja Mika Salminen.
Valtosen mielestä myöskään oireettomien koululaisten jatkuvassa testaamisessa ei enää ole mitään järkeä.
– Mitä tulee koululaisten jatkuvaan testaamiseen, niin ei minusta siinä järkevää pohjaa ole. Yksi negatiivinen testi ei kerro oikeastaan mitään – tänään negatiivinen ja huomenna positiivinen.