Suomen terveydenhuollon kapasiteetti ja etenkin tehohoitopaikkojen riittämättömyys ovat olleet ihmettelyn aiheina koronapandemian edetessä.
Tehohoidon ylilääkärin Mika Valtosen mukaan Suomen tehohoitovalmius on mitoitettu vain normaalioloihin, ei maailmanlaajuisen pandemian varalle.
Suomessa on kuusi tehopaikkaa 100 000 asukasta kohti, joka on puolet EU-maiden keskiarvosta.
Saksassa esimerkiksi tehopaikkoja on 30 paikkaa 100 000 asukasta kohti.
– Kun jotain poikkeavaa tapahtuu, ollaan heti kriittisellä rajalla paikkojen riittävyyden suhteen – oli sitten kyseessä pandemia tai esimerkiksi suuronnettomuus, niin silloin tarvittaisiin lisäpaikkoja.
Suomessa on 250 tehohoitopaikkaa ja niistä 50 voidaan käyttää koronapotilaille, mutta sen jälkeen joudutaan karsimaan muuta ei kiireellistä hoitoa.
– Ei meillä lopu tehohoitolaitteet vaan hoitajat. Viittäkymmentä lisäpaikkaa varten pitäisi olla 250 tehohoitajaa, joiden koulutus kestää useita vuosia.
Suomen tehohoitoyhdistyksen puheenjohtajana toimivan Valtosen mielestä loppujen lopuksi kyse on siitä, että suomalainen terveydenhuolto on rakennettu tavallaan hyvin "kustannustehokkaaksi".
– Sen seurauksena hoitohenkilökunnan palkat ovat alakantissa, ja terveydenhuollon hoitopaikat ja henkilökunnan määrä on minimoitu niin, että tullaan juuri ja juuri toimeen normaalioloissa.
Lisää rahaa terveydenhoitoon
Valtonen toteaa, että Suomi käyttää vain yhdeksän prosenttia bruttokansantuotteesta terveysmenoihin.