Teho-osaston hoitaja Minna ei tiedä, miten pitkään motivaatio enää pysyy – näin paljon hoitajat tienaavat

4:11
Teho-hoitaja Minna kertoo, mitä työstä tienaa.

Minna Päivinen on työskennellyt tehohoitajana kymmenen vuotta, pandemian aikana myös koronapotilaiden kanssa. Työ on vaativaa ja raskasta, mutta palkka on huono, varsinkin pääkaupunkiseudun hintatasoon nähden.

Teho-hoitaja Minna Päivinen ottaa MTV Uutiset vastaan kotonaan Helsingissä vapaapäivänään. Hänen työpaikkansa on jo kymmenen vuoden ajan ollut Meilahden sairaalan teho-osasto Helsingissä.

Keskustelun aiheena ovat hoitajien palkat, mutta sitä ennen on syytä selvittää, millaista tehohoitajan työ on ja miten koronapandemia on siihen vaikuttanut.

– Meillä on kolmivuorotyö. Teho-osastolla potilaan kanssa pitää aina olla joku, potilaita ei jätetä valvomatta edes taukojen ajaksi. Jos haluaisikin tehdä pelkkää päivävuoroa, meillä se ei ole mahdollista, Päivinen sanoo.

Suojavarusteet hankaloittavat työskentelyä

Päivinen on pandemian aikana työskennellyt myös koronateholla, joka on oma osastonsa tehohoitoon joutuneille koronapotilaille.

Lisähaasteensa koronapotilaiden kanssa työskentelyyn tuovat pakolliset suojavarusteet.

– Suojavarusteet ovat epämiellyttävät. Hengityssuojaimet tekevät työskentelystä yllättävän raskasta. Ne vaikeuttavat hengittämistä, ei esimerkiksi jaksa puhua pitkiä lauseita ja ne päällä hengästyy helposti. Voi myös miettiä, millaista on valvoa koko yö ja tehdä 12 tuntia töitä tiukka maski kasvoilla. Se ole mitään herkkua.

– Suojakaapu taas on lämmin pitää yllä ja se hikoiluttaa.

Muiden kouluttaminen vei työtehoa

Korona-aikaan teho-osastoille on siirretty vuoroihin myös muuta terveydenhuoltohenkilökuntaa, joka ei ole saanut tehohoitajan koulutusta. Varsinkin alussa se kuormitti.

– 2020 alkuvuodesta koulutimme paljon uusia hoitajia. Se oli raskasta muun hulinan keskellä.

– Vie paljon energiaa, kun pitää koko ajan potilaan läsnä ollessa selittää ja opastaa mitä tehdään ja miksi. Omaa työtä ei pystynyt tekemään yhtä hyvin kuin normaalioloissa.

Kuinka pitkään menee, että tehohoitajan työn oppii käytännössä?

– Vuodesta kolmeen vuotta menee, että siihen tulee hyvä tatsi, Päivinen sanoo.

Maksettiinko teille koulutuksesta korvausta silloin, kun opetitte muita hoitajia teho-osastotyöhön?

– Ei maksettu mitään korvausta, mutta kyllä se olisi ollut vähintään kohtuullista.

Palkkaan ei voi olla tyytyväinen

MTV Uutiset kysyi terveydenhuollon ammattijärjestö Tehyltä tehohoitajien palkoista. Tehy ei itse tilastoi hoitajien palkkoja, mutta Tilastokeskus seuraa kunnalla työskentelevien palkkakehitystä.

Sairaanhoitajat ovat kuntasektorin suurin yksittäinen ammattiryhmä ja sairaanhoitajia on 13 prosenttia kuntien palkkalistoilla olevista kuukausipalkkalaisista. Tehyn mukaan tehohoitajilla ei työn vaativuudesta huolimatta ole omaa palkkaluokkaa, vaan tienestit ovat samat kuin muillakin sairaanhoitajilla.

Tehyn Tilastokeskukselta saamien lukujen mukaan hoitajien keskipalkka ennen lisiä oli viime vuonna 2 546 euroa kuussa, kertoo Tehyn toiminnanjohtaja Else-Mai Kirvesniemi.

Kun summaan lisätään vuoro- ja viikonloppulisät sekä kiinteät palkanosat kuten työkokemuslisä, nousee palkka keskimäärin 3 207 euroon. Keskimääräinen kokonaisansio, jossa ovat mukana myös ylityöt, on 3 309 euroa kuussa.

Tehyn Kirvesniemi vertaa palkkoja kuntasektorin toiseen, miesvaltaiseen alaan, jossa koulutus on yhtä pitkä.

– Kunnallisilla rakennusinsinööreillä on sama koulutusaste. Heillä keskipalkka säännöllisellä työajalla on 3396 euroa, vuoro- ja viikonloppulisien jälkeen 3844 euroa, Kirvesniemi toteaa.

Tehohoitaja Minna Päivinen ei olekaan palkkaansa tyytyväinen.

– Palkkataso on tosi huono. Nettopalkka on noin 2 000 euroa kuussa. Helsingissä puolet siitä menee jo asumiseen, Päivinen laskee MTV Uutisille.

Hoitajat voivat vaikuttaa omiin tuloihinsa tekemällä enemmän vuoroja, joista maksetaan lisiä. Sillä on kuitenkin oma hintansa.

– Voin tietysti tehdä enemmän yövuoroja ja viikonloppuja. Jos uhraa sosiaalisen elämän täysin, silloin voi tienata.

Koronabonuksia ei lopulta maksettu

Pandemian alussa tilanne teho-osastolla oli monella tapaa raskas. Potilaita ei osattu hoitaa samalla tavalla kuin nyt eikä kukaan tiennyt varmasti, miten ja kuinka herkästi koronavirus tarttuu.

– Se oli pelottavaa aikaa. Oltiin tosi varovaisia, ettei vaan itse saa tartuntaa ja vie sitä muille ihmisille. Sitä puhuttiin hoitajien kesken paljon.

2020 keväällä myös suojavarusteista oli pulaa ja myös Päivisen osastolla jouduttiin käyttämään vanhentuneita suojaimia, joita niitäkin piti säästellä.

– Vanhentuneet suojaimet herättivät huolta, varsinkin kun ei tiedetty kunnolla, miten korona tarttuu. Jotkut hengityssuojaimet olivat niin hapertuneita, että kuminauhat katkeilivat.

– Tauolla ei saanut käydä usein, kun suojavarusteita oli niin vähän. Tauot piti miettiä tarkasti, koska tauolta tullessa piti aina ottaa uudet suojavarusteet, joista oli pulaa.

Viime vuonna keskusteltiin paljon hoitajien koronalisästä. Joillakin työpaikoilla niitä maksettiinkin, mutta kovin harvoille ne menivät.

Saitko sinä koskaan koronabonusta?

– En, eikä kukaan muukaan saanut, Päivinen sanoo.

Ajattelitteko silloin pandemian alussa, että hoitajien palkat nyt nousisivat?

– Kyllä me kuvittelimme, että kun hoitajatarpeesta ja huonoista palkoista keskusteltiin, niille tapahtuisi viimein jotain. Pettymys oli suuri, kun edes koronabonusta ei lopulta maksettu.

"Onko suurempaa vastuuta – miksi ei makseta enemmän?"

Haastattelua varten Päivinen ja hänen työtoverinsa listasivat yhdessä, minkälaista tehohoitajan työ on, ja miksi huono palkkataso harmittaa. Tällaisia asioita nousi esille:

Työ on vaativaa, täytyy tulla kaikenlaisten persoonien kanssa toimeen. Täytyy pystyä työskentelemään rauhallisesti ja asiantuntevasti vaativissa tilanteissa.

Ei ole varaa tehdä virheitä, kun on ihmishengistä kyse ja ollaan vastuussa kriittisesti sairaan ihmisen hengestä. Onko suurempaa vastuuta ja miksi tästä ei makseta enemmän?

Me annamme huipputason hoitoa pikku palkalla. Ei Suomessa saa mistään tämän parempaa hoitoa.

Kyllä me hoitajat olimme ja olemme edelleen tosi pettyneistä ja vähän katkeriakin. Tästä ovat kaikki samaa mieltä.

Mistä te olette pettyneitä ja katkeria?

– Palkkoihin me olemme olleet jo pitkään pettyneitä. Ehkä vähän katkeria olemme siitä, että ei voitu antaa edes sitä pientä koronabonusta, jonka olisivat kaikki hoitajat voineet saada. Mutta se ei olisi ratkaissut kyllä oikeastaan mitään. Ratkaisu on se kunnon palkankorotus, jonka on tultava.

Moni tehohoitaja on hakemassa muualle

Päivisen mukaan alanvaihtajia on paljon ja moni myös opiskelee voidakseen vaihtaa pois teho-osastolta, vaikka hoitoalalla aikoisikin pysyä. Korona-aikana tahti on vain kiihtynyt. Myös Päivinen on epäileväinen sen suhteen, miten kauan nykytahtia vielä jaksaa.

– En ihan eläkeikään varmasti jaksa tätä samaa tehdä.

Auttaisiko palkankorotus jaksamaan paremmin?

– Totta kai raha aina motivoi. Mutta palkan pitäisi nousta tuntuvasti, että tätä koko ikänsä tekisi. Me tarvitsemme kunnon palkankorotuksen pysyvästi.

Kuinka suuri palkanlisän sitten tulisi olla, jotta työtä jaksaisi paremmin?

– Ehkä viisisataa euroa kuussa riittäisi.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja