C Moren selostaja Antero Mertaranta pitää suomalaisyleisurheilijoiden tilannetta huolestuttavana reilu kuukausi ennen Lontoon MM-kisoja.
Suomen eturivin yleisurheilijoiden tulostaso on ollut alkukaudella heikko, ja osalla on vielä kausi avaamatta loukkaantumisten takia. Aidattua ratasuoraa juokseva Nooralotta Neziri on ollut ongelmissa, kuten myös Oskari Mörö 400 metrin aidoissa. Seiväsnaisista Minna Nikkanen on ylittänyt vain 426 ja Wilma Murto ei ole pystynyt vielä hyppäämään ainuttakaan kisaa.
Keihäsmiehistä Tero Pitkämäki on ladannut jokaisessa viidessä kisassaan 83-84-metrisen tuloksen, mutta huippurykäisyt puuttuvat. Tulitukea ei ole, sillä Antti Ruuskanen ja Ari Mannio kuntoutuvat edelleen olkapääleikkauksista.
Tämä pistää tilannetta tarkkaan seuranneen Mertarannan mietteliääksi.
– Ne suomalaisurheilijat, jotka ylipäätään MM-kisoihin tai olympialaisiin pääsevät, ovat harvassa. Ja kylmä fakta tällä hetkellä on se, ettei yksikään heistä Pitkämäkeä lukuun ottamatta ole arvokisakunnossa. Vasta yhden kisan heittänyt moukarimies David Söderberg on pienin varauksin tässä ryhmässä.
David Söderberg jäi reilun metrin MM-kisarajasta kauden avauksessaan.
– Yleisurheilumme tilanne MM-kisoja ajatellen on siis tällä hetkellä todella kapea – tai se ei ole edes kapea, vaan tällä hetkellä täysin Pitkämäen varassa, Mertaranta summaa.
Kokenut selostaja onkin törmännyt MM-kisojen lähestyessä tuttuun ilmiöön – toivomuksiin kisakunnon löytymisestä ja tulostason parantumisesta. Yhtä huippusuoritusta ja sen korostamista oleellisempaa olisi kuitenkin tason tarkastelu pidemmällä aikavälillä. Mertaranta huomauttaa, ettei omalla huipputasolla suorittamiseen arvokisoissa ole oikotietä.
– Laitetaan suoritukset, valmistautuminen ja kehitys oikeisiin mittasuhteisiin. Meillä on se inhimillinen piirre, että haemme vimmatusti sitä kisarajaa. Jos se saavutetaan, pitäisi kuitenkin miettiä sitä, mikä on sen urheilijan taso pitkässä jatkumossa. Arvokisoissa pitää päivän tai kahden päivän palautuksella onnistua kahdessa huippusuorituksessa.
– Tarvitsemme totta kai kisoihin urheilijoita, mutta heidän suorituksiaan pitää lopulta peilata isommassa kuvassa. Otetaan esimerkiksi Mörö ja Neziri viime kaudelta: molemmilla nousujohteinen kausi, hienoja tuloksia jo kesäkuussa, mikä kulminoitui EM- ja olympiakisoissa mainioihin suorituksiin. Nyt ei vaan olla samalla tasolla, Mertaranta perustelee.
Miten käy Ruuskasen?
Mitalitoiveet kohdistuvat siis Pitkämäkeen, mutta Pitkämäkikin lähtee MM-kisoihin selvänä haastajana, kiitos Thomas Röhlerin johtaman saksalaisrintaman.
– Saksalaisten lisäksi tshekit pystyvät tuomaan kovia heittäjiä kisoihin. Tämän lisäksi löytyy puolenkymmentä muuta heittäjää, jotka voivat kiskaista sen 85-metrisen. Tämä tarkoittaa sitä, ettei arvokisoissa todennäköisesti saa mitalia alle 88-metrisellä, jos olosuhteet ovat hyvät, Mertaranta ennakoi.
3:00
– Pitkämäen kohdalla se räjähdys puuttuu. Hän on ollut hyvässä 83-84 metrin kunnossa, mutta se ei riitä tällä hetkellä arvokisamitaleille.
Antti Ruuskasen tilanne selviää heinäkuussa. Olkapääleikkaus tehtiin päätavoitetta eli Tokion 2020 olympialaisia ajatellen. MM-kisojen ei siis varmasti anneta vaarantaa tätä päämäärää.
Valmentaja Jarmo Hirvonen sanoi hiljattain Ylelle, että Ruuskanen heittää 90 prosentin varmuudella tänä kesänä, mutta kausi saattaa jäädä myös kokonaan väliin.
– Nyt täytyy olla realisti, sillä vaikka kuinka toivotaan, niin maailmalla huippukaverit ovat harjoitelleet ja kilpailleet terveenä. Sitä voi toivoa, että Antti kuntoutuu ja heittää vielä huipputasolla, mutta siihen en usko, että se tapahtuu tänä kesänä, Mertaranta arvioi.
Myös Mannio toipuu olkapääleikkauksesta. Lassi Etelätalo on tehnyt paluun kilpakentille tänä kesänä, mutta raskas historia näkyy.
– Etelätalolla on potentiaalia, mutta kestävätkö paikat? Hän on ollut täysin telakalla viime vuodet. Olemme siis keihäsmaana haastajan asemassa. Saksa on ylivoimainen keihäsmahti tällä hetkellä, C Moren selostajaääni alleviivaa.
Häikäisevät nuorukaiset
Mertaranta on seurannut hämmästellen nuorien pohjoismaalaisten, varsinkin norjalaisten ja ruotsalaisten, urheilijoiden tulostasoa alkukauden huippukisoissa. Suomalaisista 17-vuotias sprintteri Samuel Purola on tehnyt loistavaa tulosta alkukaudella, ja hänellä on potentiaalia hinata ennätyksiään vielä paljon komeampiin lukemiin. Ruotsilla ja Norjalla on kuitenkin nuoria urheilijoita jo kansainvälisellä huipulla.
– Jos Suomen tilannetta peilaa esimerkiksi Norjaan, niin Nezirin ikätoveri Isabelle Pedersen (100 metrin aidoissa 12,75) ja 21-vuotias Karsten Warholm (400 metrin aidoissa 48,25 ja 400 metrillä 44,87) ovat jo selvästi kansainvälisen tason urheilijoita. Ruotsalaisista voi mainita esimerkiksi kiekonheiton tilastokolmosen Daniel Ståhlin, 24, ja varsinkin seiväshypyssä sensaatiomaisesti 590 ylittäneen Armande Duplantisin. Kaveri on siis 17-vuotias, syntynyt vuonna 1999!
– Suomen tilanteessa pitää aina nähdä myös valoa, mutta sen junioreissa olevan valon jalostaminen vie kauan, Mertaranta päättää.
