Venäjän reaktio Suomen tankkerin takavarikointiin on ollut otsikoiden tasolla odottamaton, asiantuntija sanoo.
Suomi iski Venäjää strategisesti niin kipeään kohtaan, että Venäjän oletettiin ärähtävän, sanoo Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro.
Venäjä ei ole ärähtänyt.
Sen sijaan Kreml on ollut korostetun hiljaa Suomen suhteen joulukuun 25. päivän jälkeen, jolloin Eagle S -tankkerin epäillään hajottaneet kaapeleita Itämerellä.
Jos Venäjä olisi halunnut suivaantua, olisi sellaiseen ollut aineksia, sillä suomalaisviranomaiset lausuivat nopeasti, että kaapelirikosta epäilty tankkeri kuuluu Venäjän varjolaivastoon.
Lue myös: Vitaliy on oppinut ajamaan autoa ja tekemään kotitöitä – painajaiset vaivaavat yhä
Perään presidentti Alexander Stubb totesi, että "Venäjän varjolaivastoon kuuluvien alusten aiheuttamat riskit on pystyttävä torjumaan".
Tankkerin takavarikosta ja Suomen korkean luokan ulostuloista huolimatta Venäjällä kaapelirikko on virallisesti pääosin painettu villaisella.
Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi kaapelirikon olevan "hyvin erityislaatuinen", joka ei kuulu Venäjän presidentinhallinnon kommentoitavaksi. Eikä sitä ole virallisen Venäjän suunnalta kommentoinut oikein kukaan muukaan.
– Venäjän reaktio on otsikoiden tasolla odottamaton. Lännessä yleisen keskustelun oletusarvo oli, että nyt Venäjä älähtää, Kangaspuro sanoo.
"Jos Venäjä nostaisi kädet ylös"
Jotta Venäjän hiljaisuuden ymmärtää, täytyy asiaa katsoa Venäjän näkökulmasta, Kangaspuro katsoo. Hänen mukaansa Venäjällä ei oikeastaan ole tarvetta tai syytäkään kommentoida tapausta.
– Jos Venäjä nostaisi kädet ylös ja myöntäisi, että tämä on meidän tekosia, ei se siitä mitään hyötyisi, hän jatkaa.
Vaikka Eagle S -tankkerin takavarikointi erikoisjoukkojen toimesta on hallinnut Suomessa uutisointia joulun pyhistä lähtien, on kyse Venäjän mittakaavassa "pienehköstä rikostutkinnasta".
– Laivan miehistön tekoon ei haluta puuttua ja sotkeutua, Kangaspuro arvioi.
– Venäjä voi luottaa siihen, että vaikka laiva on takavarikoitu, ei Suomi riuskoista ja päättäväisistä otteista huolimatta ole viestittänyt, että se halusi kärjistää tilannetta sotilaalliselle puolelle, Kangaspuro jatkaa.
Ilman sotilaallista kulmaa takavarikko ei ole.
Suomi on kertonut olevansa yhteydessä Natoon varjolaivaston toimien suhteen ja puolustusliiton pääsihteeri Mark Rutte lupasi Naton "lisäävän sotilaallista läsnäoloaan" Itämerellä. Mitä se käytännössä tarkoittaa, on vielä epäselvää.
Kulisseissa kuhisee
Jos Venäjä kommentoisi tiukasti asiaa tai asettuisi näkyvästi ikään kuin puolustamaan Eagle S -tankkerin miehistön toimintaa, tulisi Venäjä samalla myöntäneeksi, että varjolaivaston toimet kiinnostavat sitä.
Vaikka varjolaivasto on Venäjälle äärimmäisen tärkeän öljykaupan selkäranka, ei Venäjä julkisesti luonnollisestikaan halua itseään yhdistettävän siihen. Näin siitä huolimatta, että Venäjän ja varjolaivaston yhteys on käytännössä julkinen salaisuus.
Lue lisää: Kaapelirikkojakin suurempi uhkakuva Suomenlahdella – tämä huonokuntoisista varjolaivoista tiedetään
Venäjän kannalta on loogista, että kaikenlaiset keskustelut ja toimet varjolaivaston suhteen pidetään "hämärän peitossa", sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila.
– Olisi myös ajateltavissa, että Venäjän reaktio olisi voinut olla erittäin tuomittavaa, Lassila sanoo.
– Venäjä olisi voinut etupainotteisesti reagoida siihen uhkaan, että merioikeutta todennäköisesti aletaan tulkita tiukemmin, hän jatkoi.
Lue lisäksi: Ukraina lopetti venäläisen kaasun toimittamisen Eurooppaan – nyt Slovakia uhkaa vastatoimilla
Vaikka julkisesti Venäjä on ollut hiljaa, on kulisseissa varmasti käyty keskusteluja, Lassila uskoo. Nyt valittu linja kertoo siitä, ettei Venäjä halua nostaa asiaa sen enempää esille.
Suomessa Eagle S, Venäjän varjolaivasto ja hybridisodankäynti pysynevät tästä huolimatta otsikoissa jatkossakin. Eri kysymys on, jatkuvatko Itämeren kaapelirikot myös tulevaisuudessa.