Rikosten paljousalennus on herättänyt paljon keskustelua viime päivinä. Katujengipomona tunnettu Milan Jaff tuomittiin viime viikolla törkeästä lapsenraiskauksesta ja raiskauksesta kahden vuoden ja 8 kuukauden vankeuteen. Rangaistusta alensi Jaffin kaksi aiempaa ehdotonta vankeustuomiota.
Prosessioikeuden dosentin ja kokeneen asianajaja Markku Fredmanin mukaan Jaffille määrättiin lähes yhteisen rangaistuksen enimmäismäärä.
– Tämä on ollut meidän rikoslain keskeinen periaate 1800-luvulta lähtien, että törkeimmästä rikoksesta mitataan rangaistus ja lievemmistä rikoksista lisätään siihen päälle, yleensä noin kolmannes, Fredman kertoo Rikospaikan haastattelussa.
Vakiintuneena käytäntönä yhteistä rangaistusta mitattaessa on ollut, että tuomioistuin lisää vakavimman rikoksen tuomion päälle kolmasosan seuraavaksi ankarimmaksi arvioidun rikoksen rangaistusmäärästä.
– Meillä on rikoslaissa kaksi erilaista rangaistusasteikkoa. Perusasteikko koskee sitä, että henkilö tuomitaan yhdestä ainoasta rikoksesta. Lisäksi meillä on toinen asteikko sitä varten, jos henkilö tuomitaan useammasta rikoksesta, jotka hän on tehnyt ennen ensimmäisen rikoksen tuomiota, jolloin hänelle määrätään yhteinen rangaistus näistä kaikista rikoksista, Fredman avaa.
– Ongelma tietenkin syntyy tilanteessa, jossa rikoksia tulee tipoittain eri tuomioistuimiin eikä tekoja käsitellä yhdellä kertaa, hän lisää.
Lue myös: Milan Jaff raiskasi törkeästi lapsen – vankeutta hieman yli kaksi ja puoli vuotta
Jaffin tuomio lähellä maksimia
Jaff on aiemmin tuomittu tapon yrityksestä ja muista rikoksista 10 vuoden vankeuteen ja törkeästä pahoinpitelystä 1 vuoden 2 kuukauden vankeuteen. Viime viikolla hänelle tuomittiin 2 vuotta 8 kuukautta lisää vankeutta törkeästä lapsenraiskauksesta ja raiskauksesta.
Rikoslain mukaan aiempi ehdoton vankeusrangaistus voi alentaa uutta rangaistusta, jolloin määrätään yhteinen rangaistus rikoksista, jotka olisi voitu käsitellä samassa oikeudenkäynnissä.
Yhteisen rangaistuksen enimmäismäärä on 15 vuotta.