Tasakattoisia pientaloja rakennettiin Suomessa eniten kaiketi 1970-luvun alkupuolella. Meidän oloihimme vieras kattomuoto on suurimmassa osassa taloja taidettu jo muuttaa harjakatoksi. Muita mahdollisia ovat esimerkiksi pulpetti- tai aumakatto. Vielä on kuitenkin paljon vanhoja tasakattoja, jotka odottavat muuttamistaan: tyypillisiä ongelmia ovat vuotavasta huopakatosta aiheutuneet kosteusvauriot sekä tasakatoille tyypillinen erittäin huono tuulettuvuus jälkiseurauksineen. Kun rakennusajankohtakin sijoittuu useimmiten aikaan ennen 70-luvun öljykriisiä, myöskään lämmöneristeet eivät ole edes lähellä nykyajan vaatimuksia.
Tasakatto ei ole aivan tasainen. Siinä on useimmiten pieni kaato sisäänpäin ja keskellä kattoa on kattovesikaivo, josta vesi johdetaan kattovesiviemäriä pitkin kunnalliseen sadevesijärjestelmään. Kun kattomuotoa lähdetään muuttamaan, ensimmäiseksi tutkitaan vanhat rakennesuunnitelmat, jotka ovat usein hyvin puutteellisia - jos niitä yleensä on edes saatavissa.
"Kohde tutkitaan paikan päällä," kertoo aluemyyntipäällikkö Jani Termonen. "Mahdolliset vauriokohdat ovat tiedettyjä ja suoranaiset vesivuodot näkyvät jo sisäkatossa. Kosteusongelmia aiheuttavat myös ilmavuodot. Mietitään näille korjausratkaisut ja samalla uuden rakenteen tyyppi: käytetäänkö itsekantavaa rakennetta, jolloin kuormat saadaan vietyä vanhoille ulkoseinille ja kantaville rakenteille, vai tuleeko sen olla pukkirakenteinen, jonka avulla kuormat saadaan jaettua vanhan kattorakenteen päälle."
