Tasakattoisia pientaloja rakennettiin Suomessa eniten kaiketi 1970-luvun alkupuolella. Meidän oloihimme vieras kattomuoto on suurimmassa osassa taloja taidettu jo muuttaa harjakatoksi. Muita mahdollisia ovat esimerkiksi pulpetti- tai aumakatto. Vielä on kuitenkin paljon vanhoja tasakattoja, jotka odottavat muuttamistaan: tyypillisiä ongelmia ovat vuotavasta huopakatosta aiheutuneet kosteusvauriot sekä tasakatoille tyypillinen erittäin huono tuulettuvuus jälkiseurauksineen. Kun rakennusajankohtakin sijoittuu useimmiten aikaan ennen 70-luvun öljykriisiä, myöskään lämmöneristeet eivät ole edes lähellä nykyajan vaatimuksia.
Tasakatto ei ole aivan tasainen. Siinä on useimmiten pieni kaato sisäänpäin ja keskellä kattoa on kattovesikaivo, josta vesi johdetaan kattovesiviemäriä pitkin kunnalliseen sadevesijärjestelmään. Kun kattomuotoa lähdetään muuttamaan, ensimmäiseksi tutkitaan vanhat rakennesuunnitelmat, jotka ovat usein hyvin puutteellisia - jos niitä yleensä on edes saatavissa.
"Kohde tutkitaan paikan päällä," kertoo aluemyyntipäällikkö Jani Termonen. "Mahdolliset vauriokohdat ovat tiedettyjä ja suoranaiset vesivuodot näkyvät jo sisäkatossa. Kosteusongelmia aiheuttavat myös ilmavuodot. Mietitään näille korjausratkaisut ja samalla uuden rakenteen tyyppi: käytetäänkö itsekantavaa rakennetta, jolloin kuormat saadaan vietyä vanhoille ulkoseinille ja kantaville rakenteille, vai tuleeko sen olla pukkirakenteinen, jonka avulla kuormat saadaan jaettua vanhan kattorakenteen päälle."
Tuuletuksen järjestäminen on eräs olennainen osa rakenteellisia ratkaisuja. Vanhan rakenteen tuuletusta lisätään esimerkiksi tekemällä vanhaan katteeseen riittävästi aukkoja; uuden katto-ontelon tuuletus järjestetään poistamalla ilmaa tuulettuvan harjan, räystäiden tai päätykolmioiden kautta. Kannattaa myös tutkia ja päättää lisälämmöneristyksen tarve ja asennus - tyypillisesti eristekerros on tämän ajan taloissa 200 mm luokka. Siihen liittyen on muistettava jo suunnitteluvaiheessa ottaa huomioon ilmanvaihto ja lämmöntalteenottolaitteisto, josta ei noina aikoina ollut yleensä edes kuultu.
Muutokselle voidaan asettaa muitakin tavoitteita. Taloyhtiön on itse selvitettävä, mitä se haluaa. "Tarkoituksena oli saada hyvä ja huoleton katto ja ilmanvaihtojärjestelmän parannus lämmöntalteenotolla sekä samalla suojata talon ulkoseinät sateelta," kertoo kattomuodonmuutokseen lähteneen rivitaloyhtiön asukas. "Halusimme kokonaisvaltaisen avaimet-käteen-ratkaisun, joten tarjouksien joukosta valituksi tuli sellainen firma, joka pystyi tekemään koko urakan alusta loppuun."
Ennen töiden aloittamista on luonnollisesti tarkistettava lupa-asiat kunnan rakennusvalvontaviranomaisilta. Käytäntö vaihtelee kunnittain ja kyseeseen voi tulla rakennuslupa, rakennustyölupa tai toimenpidelupa ja siinä päätetään katon mallin lisäksi esimerkiksi kaltevuudet ja materiaalit. Luvan saamisen jälkeen on valittava ja hyväksytettävä työlle vastaava työnjohtaja.
Eräs keskeinen toimija kattomuodonmuutosremontissa on paloviranomainen, jonka päätöksiä tarvitaan useampaankin asiaan. Yksi ensimmäisiä on tyypillisesti savupiipun tai -piippujen pidennys, sillä harjakaton rakentamisen yhteydessä ne jäävät auttamatta liian lyhyiksi.
Toinen ratkaisuja vaativa asia ovat mahdollisten kattoikkunoiden muutostyöt: jos niitä ei enää oteta enää käyttöön, on tarkastettava niiden eristystarve. Jos ne taas pidetään käytössä - esimerkiksi rakentamalla uuteen vesikatteeseen ulottuvat kuilut - on tarkastettava, mikä on eristeiden vahvuus ja tekotapa ullakon puolella. Saako vanha huopakate jäädä paikalleen vai tuleeko se poistaa? Muutoksia saattaa tulla myös palo-osastointiin, rivitaloissa tyypillisesti esimerkiksi asuntojen välillä ja omakotitalossa autosuojan kohdalla.
(JKA 11.11.2005)