Kaikki eivät välttämättä tarvitse testamenttia. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas kertoo, mihin ryhmään sinä kuulut.
Tarvitsenko testamenttia? Professori vastaa
Julkaistu 17.10.2011 15:00(Päivitetty 25.06.2012 09:41)
Kaikki eivät välttämättä tarvitse testamenttia. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas kertoo, mihin ryhmään sinä kuulut.
Suomessa kuolee vuosittain noin 47 000 ihmistä. Testamentteja tehdään vajaat 20 000 per vuosi. Vajaalla puolella edesmenneistä on siis kirjattu viimeinen tahto omaisuutensa jaosta.
– Suomalaisten jäämistöt ovat usein niin pieniä, ettei niitä kannata testamentata: jääneet rahavarat riittävät lähinnä hautajaiskuluihin, ja huonekalutkin joutavat suoraan kierrätyskeskukseen. Tässä näkyy hyvin suomalaisperheiden köyhyys, Urpo Kangas sanoo.
Vähävaraiselle testamentti ei siis ole välttämätön. Entä, jos omaisuutta riittää muuallekin kuin sukanvarteen?
– Jos huomattavat varat jälkeensä jättäneellä ei ole testamenttia, perilliset häviävät verotuksessa selvää rahaa, Kangas sanoo.
– Omaisuus voi myös olla hankalassa muodossa, jolloin perintöveroa maksavaksi määrätty perillinen saattaa joutua vaikeuksiin. Maksuhuojennusta voi hakea, mutta se on poikkeuksellinen järjestely. Työttömyys tai sairaus saattaa oikeuttaa osittaiseen vapautukseen tai maksuaikahuojennukseen.
Jotkut luottavat testamentin sijaan suuriin säästöhenkivakuutuksiin, joiden avulla voi myös suunnitella omaisuuden varainsiirtoa.
Kangaksen mielestä testamentti on silti kaikkein tehokkain työkalu perinnön suunnittelussa.
– Jos asioista joudutaan vääntämään kättä esimerkiksi oikeudessa, testamentilla on ehdottomasti tärkein monopoliasema ratkaisuja tehtäessä.
– Testamentti on joustava instrumentti, mieltä voi vaihtaa mielin määrin. Määräämisvalta omaisuudestasi säilyy sinulla itselläsi, viimeiseen hengenvetoon saakka.
Studio55.fi/ Piia Simola