Mietitkö, miten voisit siirtää omaisuuttasi jälkipolville mahdollisimman vähäisin veroin? Professori Urpo Kangas kertoo, kuinka onnistut.
– Perintöveroa ei kannata kiertää, se on hölmön hommaa. Kaikki lain kiertämiseen tähtäävät toimet osuvat lopulta omaan nilkkaan, siviilioikeuden professori Urpo Kangas aloittaa.
Kun aika tulee, verot pitää siis maksaa sellaisinaan.
– Liian myöhään tapahtuva verosuunnittelu ei ole verosuunnittelua ollenkaan. Jos perintöverotukseen halutaan vaikuttaa, siitä täytyy huolehtia etukäteen perittävän vielä eläessä. Tällöin perintöveron määrään voidaan vaikuttaa testamentin sisältömääräyksillä – ja se on viisasta se.
Alle 20 000 euroa sukulaiselle verovapaasti
Jos perittävä haluaa jättää kenelle tahansa sukuunsa kuuluvalle läheiselle verovapaata rahaa oman kuoleman jälkeen, se onnistuu tiettyyn rajaan asti testamenttimääräyksillä.
– Jälkipolville voi kirjata niin sanottuja legaatteja eli erityistestamentteja. Legaatin turvin alle 20 000 euron perinnöt ovat niiden saajille täysin verovapaata tuloa, Kangas sanoo.
Hän huomauttaa, että perintöveron määrä ei silti muutoinkaan ole kovin suuri.
– Jos vaikka lapsenlapselle jättää 40 000 euroa, siitä menee 1 500 euroa veroa. Tavallisen keskiluokan jättämän omaisuuden verotuksesta säästyy siis usein testamentilla.
Puolisolle 60 000 euroa verovapaasti
Puolisovähennystä hyödyntämällä aviopuolisolle voi testamentata 60 000 euroa verovapaasti.
Ajatellaanpa, että aviopari omistaa yhdessä 120 000 euron arvoisen asunto-osakkeen.
– Eloon jäänyt puoliso saa joka tapauksessa avio-oikeuden alaisen omaisuuden yhteenlasketusta säästöstä, esimerkiksi asunto-osakkeesta, jäämistöosituksessa puolet. Jos ensiksi kuollut puoliso on tehnyt leskelle testamentin omistusoikeudella, hänen jäämistön suuruutensa on 60 000 euroa.
