Näin päästät jälkipolvet mahdollisimman vähällä perintöverolla

– Perintöveroa ei kannata kiertää, se on hölmön hommaa. Kaikki lain kiertämiseen tähtäävät toimet osuvat lopulta omaan nilkkaan, siviilioikeuden professori Urpo Kangas aloittaa.

Kun aika tulee, verot pitää siis maksaa sellaisinaan.

– Liian myöhään tapahtuva verosuunnittelu ei ole verosuunnittelua ollenkaan. Jos perintöverotukseen halutaan vaikuttaa, siitä täytyy huolehtia etukäteen perittävän vielä eläessä. Tällöin perintöveron määrään voidaan vaikuttaa testamentin sisältömääräyksillä – ja se on viisasta se.

Alle 20 000 euroa sukulaiselle verovapaasti

Jos perittävä haluaa jättää kenelle tahansa sukuunsa kuuluvalle läheiselle verovapaata rahaa oman kuoleman jälkeen, se onnistuu tiettyyn rajaan asti testamenttimääräyksillä.

– Jälkipolville voi kirjata niin sanottuja legaatteja eli erityistestamentteja. Legaatin turvin alle 20 000 euron perinnöt ovat niiden saajille täysin verovapaata tuloa, Kangas sanoo.

Hän huomauttaa, että perintöveron määrä ei silti muutoinkaan ole kovin suuri.

– Jos vaikka lapsenlapselle jättää 40 000 euroa, siitä menee 1 500 euroa veroa. Tavallisen keskiluokan jättämän omaisuuden verotuksesta säästyy siis usein testamentilla.

Puolisolle 60 000 euroa verovapaasti

Puolisovähennystä hyödyntämällä aviopuolisolle voi testamentata 60 000 euroa verovapaasti.

Ajatellaanpa, että aviopari omistaa yhdessä 120 000 euron arvoisen asunto-osakkeen.

– Eloon jäänyt puoliso saa joka tapauksessa avio-oikeuden alaisen omaisuuden yhteenlasketusta säästöstä, esimerkiksi asunto-osakkeesta, jäämistöosituksessa puolet. Jos ensiksi kuollut puoliso on tehnyt leskelle testamentin omistusoikeudella, hänen jäämistön suuruutensa on 60 000 euroa.

– Leski saa tuon asunnon puolikkaan täydellä omistusoikeudella itselleen, ja kun eloonjääneen puolison puolisovähennys on 60 000 euroa, lesken ei tarvitse maksaa lainkaan perintöveroa. Hänestä tulee asunnon yksinomistaja.

Avopuoliso voi saada samat etuudet siinä tapauksessa, että parilla on yhteinen lapsi.

Alaikäisen lapsen verovähennysoikeus vanhemman kuoltua on puolestaan 40 000 euroa, jos niin testamentissa määrätään.

Sukupolvenvaihdosta verotetaan lempeästi

Yritysten ja maatilojen verosuunnittelu tulee niin ikään yleensä ajankohtaiseksi jo perittävän eläessä, sukupolvenvaihdosten yhteydessä.

– Elinaikaisia luovutuksia kohdellaan verotuksessa aika lempeästi. Veron määrä on tällaisissa tapauksissa murto-osa verrattuna siihen, että perittävä antaisi perilliselle puhtaan rahalahjan, Kangas sanoo.

Studio55.fi/Piia Simola

Kuvat: Colourbox.com ja Lehtikuva

Siviilioikeuden professori: Näistä perintöasioista suomalaiset yleisimmin riitelevät