Tohtori Jukka Tarkka kuvailee Ruotsin liittoutumispuheita ja sijoittumista turvallisuupoliittisella pelilaudalla "hämmentäväksi".
Tarkan mukaan Ruotsi puhuu samaan aikaan liittoutumattomuudesta - ja kuitenkin Ruotsi on valmis tarvittaessa osallistumaan kaikkiin mahdollisiin Itämeren konflikteihin. Ruotsi myös pitää selvänä vastavuoroista avunantoa, jos konflikti syttyisi.
– Missä kohtaa pelilautaa Ruotsi oikein on ja missä asennossa se on? Toisaalta se sanoo olevansa ehdottomasti sotilaallisesti liittoutumaton, toisaalta se ilmoittaa että jos Itämeren alueella syntyy sotilaallinen kriisi niin Ruotsi tietysti auttaa naapureitaan, Tarkka kysyy.
– Ruotsi myös edellyttää että naapurit auttavat Ruotsia, jos Ruotsi joutuu samanlaiseen ongelmaan. Eli se yhtäaikaa ilmoittaa olevansa sotiaallisesti liittoutumaton että osallistuvansa kaikkiin mahdollisiin sotilaallisiin konflikteihin mitä Itämerellä ehkä syntyy, Tarkka summaa.
– Siitä on vähän vaikea ottaa selvää, mutta tietysti tämä asia voidaan sanoa myös niinpäin että Ruotsi pitää kaikki tiet auki ja se ei ole ollenkaan huono lähtökohta politiikalle sekään. Sitä on vähän vaikea tulkita, mutta kaikki tiet näyttävät olevan auki.
"Nato-myönteisyys hiljalleen kasvussa Ruotsissa"
Tarkan mukaan liittoutumattomuus-käsitettä voidaankin kyseenalaistaan. Osa kansasta ja poliitikoista ei pidä ajautumisesta yhteistyöhön ja haluavat että siitä huolimatta ollaan liittoutumattomia.
– Mutta täytyy ottaa huomioon että yhteistyötä voi olla muutakin kuin se, joka tulee liittoutumisen kautta. Normaalin sotilaallisen poliittisen ja historiallisen logiikan mukaan tätäkin tapahtuu. Liittosuhde on oikeastaan poikkeustapaus, kun valtiot harjoittavat politiikkaa muiden valtioiden kanssa.
