Ainakin kaksi osavaltiota on aktivoinut kansalliskaartin siltä varalta, että vaaleista seuraa levottomuuksia.
Yhdysvalloissa valmistaudutaan vaaleihin poikkeuksellisen tiukoin turvatoimin, uutisoi muun muassa Washington Post.
Tarkka-ampujat valvovat ääntenlaskupaikkoja, vaalivirkailijoille on asennettu hälytyspainikkeita ja dronet valvovat äänestämistä.
Lisäksi osassa paikkoja on asennettu luodinkestäviä laseja ja varattu vastalääkettä opioidien yliannostukseen siltä varalta, että postitse saapuisi epäilyttäviä jauheita.
Ainakin kaksi osavaltiota, Washington ja Nevada, ovat aktivoineet kansalliskaartin siltä varalta, että vaaleista seuraa levottomuuksia. Myös suuri määrä ylimääräisiä poliiseja valvoo katuja ja ensihoitajat ovat valmiudessa.
Lue myös: Vaalivirkailija kertoo MTV:lle, millaisia tappouhkauksia hän sai Trumpin painostuksen jälkeen – väkivallan uhka kytee taas
Trump ei ole sitoutunut kunnioittamaan vaalitulosta
Levottomuuksien vaara muuttui todellisuudeksi vuoden 2020 vaalien jälkeen, jolloin vaalit hävinneen republikaanipuolueen Donald Trumpin kannattajat valtasivat kongressitalon. Mellakoissa kuoli viisi ihmistä.
Demokratioilla on tapana ylpeillä rauhallisella vallanvaihdolla, mutta viimeksi Yhdysvaltojen presidentinvaalien yhteydessä sellaista ei nähty.
Nyt suurimman uhan pelätään tulevan samasta suunnasta eli poliittisen kartan syvästä oikeistosta, jossa uskotaan demokraattien varastaneen vaalit, mikäli Trump ei voita.
Trump ei ole auttanut asiaa. Hän on ilman todisteita viestittänyt demokraattien huijaavan vaaleissa. Trump ei ole myöskään sanonut hyväksyvänsä hänelle epämieluisaa vaalitulosta.
Vaa’ankieliosavaltioiden ääntenlaskenta voi kiristää tunnelmaa
Politiikan analyytikot ja demokratiaa ajavat ryhmät tulkitsevat turvatoimia kahdella tavalla.
Ensinnäkään tilanteen ei pitäisi olla tämä, eli vapaiden vaalien järjestämisen ei pitäisi vaatia tällaista määrää turvatoimia Yhdysvalloissa.
Toisekseen turvatoimilla yritetään vakuuttaa yhdysvaltalaiset siitä, että äänten antaminen on turvallista ja järjestelmä toimii.
Vaalien turvaaminen liittyykin ennen kaikkea äänestämistä seuraavaan ajanjaksoon. Vaa’ankieliosavaltioiden ääntenlaskennan odotetaan jatkuvan pitkään äärimmäisen tasaisena, mikä voi olla omiaan kiristämään tunnelmaa.
Yhdysvaltalaislehti New York Timesin gallupkoosteesta selviää, että vaa’ankieliosavaltioita on seitsemän ja yhtä lukuun ottamatta niissä kaikissa ero Trumpin ja demokraattipuolueen Kamala Harrisin välillä on alle yksi prosenttiyksikkö.
Vaa’ankieliosavaltioista Trump johtaa neljää, Harris kahta ja Pennsylvaniassa tilanne on tasan.
Galluppien perusteella tilanne on tällä hetkellä käytännössä tasan. Jos gallupkooste toteutuisi sellaisenaan, ei kummallakaan ehdokkaalla periaatteessa olisi riittävästi valitsijamiehiä Valkoisen talon varmistamiseksi.
Trump saisi gallupkoosteen toteutuessa 268 ääntä ja Harris 251. Presidenttiyteen vaaditaan 270 valitsijamiestä. Luvuista puuttuu 19 valitsijamiehen arvoinen Pennsylvania, joka on siis tasan ja käytännössä ratkaisisi vaalit.
Trumpin tietynlainen etu on, että hän pärjäsi gallupeja paremmin vaa’ankieliosavaltiossa sekä 2016 että 2020.
MTV Uutiset seuraa Yhdysvaltojen presidentinvaaleja tiiviisti. Vaalit käydään 5. marraskuuta, jolloin valitaan presidentti seuraavalle kaudelle. Uusi presidentti astuu virkaansa 20. tammikuuta 2025.
2:24