Tärkeä neuvo taloyhtiöille: Tähän projektiin ei kannata ryhtyä suin päin!

– Taloyhtiö ei voi tehdä päätöstä lämmön talteenottojärjestelmän hankkimisesta vain laitetoimittajien tarjousten perusteella, vaan hanke vaatii huolellisen valmistelun ja perehtymisen juridis-teknis-taloudellisiin kysymyksiin. Kyse on isosta remontista ja kalliista investoinnista, useimmiten noin 50 000–150 000 eurosta, kertoi Kiinteistöliiton vanhempi lakimies Jaana Sallmén Korjaushanke haltuun -seminaarissa Tampereella torstaina.

Lämmön talteenotto on suunniteltava hankkeen alusta alkaen perusteellisesti. Tärkein työvaihe on hankesuunnittelu, jossa selvitetään vaihtoehtoiset ratkaisut ja toteutustavat.

– Ratkaisuihin vaikuttaa oleellisesti se, onko tavoitteena minimoida investointikustannukset vai pitkän aikavälin energiakustannukset ja halutaanko toimenpitein vaikuttaa energiatehokkuuteen, viihtyvyyteen, turvallisuuteen ja terveellisyyteen, luetteli osastopäällikkö Tom LindborgSuomen Talokeskus Oy:stä.

Hankesuunnittelussa tehdään korjaushankkeen tärkeimmät ja usein myös kalleimmat ratkaisut. Siksi hankesuunnittelusta ei pidä tinkiä. Toisaalta hankesuunnittelun tuloksena voidaan päätyä valmistelemaan useampia vaihtoehtoja ja jättää päätöksenteko valittavasta ratkaisusta vasta toteutuksen kilpailuttamisen jälkeiseen aikaan.

– Näin tilaajan tärkeiksi määrittämät tekijät voidaan ottaa suoraan kilpailuttamisen valintakriteereiksi. Lopullinen valinta on helpompi tehdä, kun hinta-, laatu- ja palvelutasovaatimukset ovat lopullisesti tiedossa, Lindborg kertoi.

Jalat tukevasti maassa

Vanhoissa kerrostaloissa ei oteta poistuvasta ilmasta lainkaan lämpöä talteen vaan kaikki puhalletaan suoraan taivaalle.

– Taloyhtiöt ovatkin yhä kiinnostuneempia ottamaan talteen poistoilmasta lämmön, jota voi hyödyntää tilojen eli patteriverkostoon menevän veden sekä käyttöveden lämmittämisessä. Taloyhtiöiden on pidettävä kuitenkin jalat tukevasti maassa, sillä lämpöenergia talteenotto poistettavasta ilmasta ei sovellu kaikkiin kiinteistöihin. Aina on selvitettävä, voidaanko järjestelmä asentaa omaan taloon ja huomioitava taloyhtiön muut tiedossa olevat korjaustarpeet, muistutti Kiinteistöliitto Pirkanmaan toiminnanjohtaja Jorma Koutonen.

Koutonen kehotti kiinnittämään huomiota myös siihen, että järjestelmä tarvitsee aina rinnalleen lisälämmönlähteen, koska poistoilman lämpö ei riitä milloinkaan kattamaan koko asuinkerrostalon lämmöntarvetta.

– Poistoilmalämpöpumpun tuottamalla energialla pystytään yleensä kattamaan asuinkerrostalon lämmöntarpeesta 35–50 prosenttia. Lisälämmönlähteenä käytetään olemassa olevaa lämmitysjärjestelmää eli tyypillisesti kaukolämpöä ja öljylämmitystä. Lämmitysenergian hinnalla on siis merkitystä.

Poistoilmalämpöpumppujärjestelmää suunniteltaessa onkin pohdittava asuinkerrostalon lämmitykseen ja ilmanvaihtoon liittyviä asioita kokonaisvaltaisesti. Hankkeen suunnittelussa, toteutuksessa ja valvonnassa on siis oltava ymmärrystä niin lämmitysjärjestelmistä, ilmanvaihdosta kuin lämpöpumpuista.

Poistoilman lämmön talteenotto lämpöpumpuilla voidaan toteuttaa erillisenä työnä, mutta helpointa lämmönkeruuputkiston rakentaminen on käyttövesiputkien tai viemäreiden uusinnan yhteydessä. Tällöin lämmönkeruuputket voidaan mahdollisesti sijoittaa vesijohtojen tai viemäreiden kanssa samaan hormitilaan tai koteloon, ja näin säästää rakennusteknisissä töissä. Jos asuinkerrostalossa joudutaan uusimaan poistoilmapuhaltimet tai huippuimurit, kannattaa samalla pohtia lämpöpumpputekniikalla toteutetun poistoilman lämmön talteenoton rakentamista.

(MTV LIFESTYLE – STT)