Lämpöpumppua asentaessa voi törmätä yllättävään ongelmaan.
Avustus, jota valtio maksaa asuntojen öljylämmityksen korvaamiseksi muilla lämmitysmuodoilla, on noussut kovaan suosioon suomalaisten omakotiasujien joukossa. Esiin on kuitenkin noussut myös ongelmia, kun suomalaiset ovat vaihtaneet pois öljylämmityksensä.
Vääränlainen mitoitus voi olla kohtalokasta
LVI-asennusalan toimiala- ja työnantajajärjestö LVI-tekniset urakoitsijat ry kertoi viime toukokuussa öljylämmityksestä luopumista koskevassa lausunnossaan, että "lämpöpumput ovat pääsääntöisesti toimineet niille tarkoitetulla tavalla".
– Jälkikäteen ilmenneissä ongelmissa on suurin yhteinen tekijä liittynyt laitteiston mitoitukseen. Asennetut laitteistot eivät ole aina tuottaneet järjestelmän toiminnan kannalta riittävän korkeaa menoveden lämpötilaa, LVI-tekniset urakoitsijat kertoi lausunnossaan, jonka se antoi valtioneuvoston asetusluonnokseen öljylämmityksestä luopumisen avustuksista.
– Tästä aiheutuva varajärjestelmien käyttäminen on turhaa ja hidastaa pääsyä asetuksen taustalla oleviin ilmastotavoitteisiin. Siitä aiheutuu myös turhia ja odottamattomia kustannuksia kiinteistöjen omistajille.
Vesilämpöpumppu voi olla pulmallinen vanhan patteriverkoston korvaajana
LVI-teknisten urakoitsijoiden erityisasiantuntija Juha-Ville Mäkinen kertoo, että lausunnossa esiin nostettuja ongelmia on raportoitu jonkin verran.
– Kun on lämmitysjärjestelmä, jossa patterit ovat ikkunan alla, niiden veden mitoituslämpötilat ovat olleet aikoinaan melko korkeat. Lämpömäärän on katsottu riittävän, kun menoveden lämpötila on 70 astetta kovilla pakkasilla. Nykyään suositussa lattialämmityksessä menoveden lämpötila ei nouse juurikaan yli 30 asteen, Mäkinen kertoo Talouselämälle.
Mahdollisia ongelmia voi olla edessä, kun öljylämmitys vaihdetaan ilma-vesilämpöpumppuun omakotitalossa, jossa on patteriverkosto.
– Jos ei huolehdita siitä, että uusi lämpöpumppu pystyy lämmittämään menoveden tarpeeksi korkealle, lämpö ei riitä. Tässä on huomioitava myös lämpimän käyttöveden kulutus, Mäkinen kertoo.
Mäkinen kertoo, että niissä tilanteissa on jouduttu turvautumaan sähkövastuksiin, mikä on kallis tapa lämmittää kotia.
LVI-tekniset urakoitsijat ry:n lausunnon mukaan mitoitukseen liittyvät virheet aiheuttavat turhia ja odottamattomia kustannuksia kiinteistöjen omistajille.
– Kuluttaja voi pettyä, kun ei tule säästöä ja pakkasilla on liian viileää. Luvattu mukavuustaso ja kustannustaso eivät toteudu. Voi tulla sähkölämmitykseen ja komponenttien vaihtoon liittyvää kustannusta, Mäkinen sanoo.
"Nyt on buumi"
Mäkisen mukaan kyse ei ole itse laitteiston viasta, vaan suunnitteluvirheestä.
Taustalla näkyy se, että valtiontuki on lisännyt suomalaisten intoa luopua öljylämmityksestä.
– Nyt on kova buumi. On paljon toimijoita ja kiire. Tulee huolimattomuudesta tai kokemattomuudesta johtuvia virheitä.
Jos joku on hankkinut väärin mitoitetun lämpöpumpun kotiinsa, Mäkisen mukaan hänen kannattaa ottaa ensin yhteyttä sen myyjään.
– Myyjä vastaa toimittamastaan tuotteesta ja siitä, että se soveltuu ja täyttää luvatut kauppaehdot.”
Ylivoimaisesti suosituin
Kovaan suosioon noussutta öljylämmityksestä luopumisen avustusta hakeneiden joukossa ilma-vesilämpöpumppu on ollut ylivoimaisesti suosituin. Niiden osuus avustushakemuksista on ollut noin 65 prosenttia.
Vastaavista ongelmista ei ole Mäkisen mukaan kerrottu maalämpöpumppujen kohdalla.
– Kyseessä on sama tekniikka, mutta niistä ei ole raportoitu. Ehkä niiden osalta on kokemus sellainen, että tavarantoimittajat osaavat laittaa riittävän tehokkaita laitteita. Lisäksi maalämpöpumppuja on asennettu paljon uusiin taloihin, joissa on lattialämmitys.
Ympäristöministeriön mukaan öljylämmityksestä luopumisen avustus on saavuttanut suuren suosion. Sitä on hakenut vuodessa jo 15 475 öljylämmitteisen pientalon omistajaa. Myönteisen päätöksen on saanut 7 680 hakijaa ja kielteisen 525. Avustuspäätöksiin on nyt sidottu yhteensä 28 miljoonaa euroa. Avustusten tavoitteena vähentää päästöjä.
Avustuksen määrä on 4 000 euroa siirryttäessä öljylämmityksestä kaukolämpöön, maalämpöpumppuun tai ilma-vesilämpöpumppuun ja 2 500 euroa siirryttäessä muihin lämmitysjärjestelmiin.
Ympäristöministeriön mukaan pientalon öljylämmityksen vaihtaminen ilma-vesilämpöpumppujärjestelmään maksaa 9 000–19 000 euroa ja maalämpöön 13 000– 29 000 euroa.