Vuonna 2012 kuopiolainen kauppaopiston opettaja Tarja Holopainen oli matkalla töistä kotiin. Kotiin hän pääsi kuitenkin vasta kuukausia myöhemmin. Kotimatkalla pyörän eturengas osui kuoppaan ja kypärättä liikenteessä ollut Tarja kaatui ja sai vakavan aivovamman. Tämä on Tarjan tarina.
– Olin aina ajatellut, että jos pyörällä kaatuu, niin polveen voi tulla rupi. Nyt tulikin aivovamma, pää oli täynnä tikkejä ja solisluu poikki. Paljon lääkärit pystyvät tekemään, mutta ihmisellä on vain yhdet aivot, Tarja kertoo MTV Uutisille.
"Aiemmin opetin 12,5 tuntia päivässä ja olin opiskellut useita tutkintoja sitten ilta- ja yöaikaan. Kummeksuin ihmisiä, jotka sanoivat, että ovat väsyneitä tai eivät jaksa.
Ensimmäinen toipumisvuoteni oli yhtä helvettiä. Pidin työstäni valtavasti ja vaikka en muistakaan onnettomuuden jälkeisistä kuukausista mitään, minulle kerrottiin, että olin aina teho-osaston oven avautuessa kysynyt, että joko pääsen töihin. Olin myös soitellut töihin ja kertonut tilanteestani, vaikka kaikki sen siellä tiesivätkin.
Kun sitten puolentoista kuukauden päästä pääsin Helsinkiin kuntoutukseen, minulle selvisi, ettei minusta olisi enää töihin. Se on edelleen rankka paikka. Olen ollut vuoden eläkeläinen, mutta luojan kiitos ei ole vielä tullut eteen sellaista tilannetta, että olisi johonkin viralliseen lomakkeeseen täytynyt kirjoittaa se sana."
Yksi asia päivässä
"Aivovamman taudinkuvaan kuuluu, että nykyään teen yhden asian päivässä. Tänään se oli toimintaterapeutin tapaaminen. Mutta jos joku nyt makaa sairaalassa kallo halki, niin haluan lohduttaa, että kaikkeen tottuu, pakostakin tottuu.