Henkinen väkivalta murtaa ihmisen minäkuvan ja itsetunnon. Se, että aggressiivisuus ei muutu lyönneiksi, ei tee siitä yhtään vähemmän vaarallista.
”Et osaa mitään. Pilaat kaiken, mihin kosket. Olet turha ihminen, täysin yhdentekevä.
En ymmärrä, miten kukaan jaksaisi katsella sinua.
Vihaan sinua. Tapan sinut vielä, saat nähdä. Tapan koko perheesi.”
Mistä tunnistat henkisen väkivallan?
- Tunnet, että sinun on oltava koko ajan pahoillasi jostain
- Epäilet, ettet osaa tehdä mitään oikein
- Kumppanin käytöksen vuoksi et enää pidä yhteyttä ystäviisi ja perheeseesi
- Sinusta tuntuu, ettet saa päättää omista asioistasi
- Arkailet sanoa omia mielipiteitäsi seurassa
- Elämänilosi on hiipunut
- Kysy itseltäsi, mitä tunnet. Saatko tehdä omat päätöksesi? Uskallatko kertoa mielipiteesi? Pelkäätkö turvallisuutesi puolesta?
Iskuakaan ei annettu. Kyse on silti väkivallasta.
– Henkinen väkivalta on systemaattista toimintaa, joka tiedostaen tai tiedostamatta murtaa kohteen minäkuvaa ja itsetuntoa, kertoo Naisten Linjan toiminnanjohtaja Elina Nikulainen.
Naisten Linja on tarkoitettu kaikenikäisille väkivaltaa kokeneille tai väkivallasta huolestuneille naisille ja naiseksi itsensä määrittäville. Naisten Linja pyrkii edistämään naisten tasa-arvoa ja oikeuksia yhteiskunnassa.
Kontrollointia ja uhkailua
Se, että aggressiivisuus ei muutu lyönneiksi, ei tee siitä yhtään vähemmän vaarallista. Henkinen väkivaltakin on aggressiota – psykologista väkivaltaa.
Se voi olla esimerkiksi liikkumisen kontrollointia, taloudellista kontrollia, uhkailua tai sitä, että ihminen pakotetaan todistamaan perheenjäsenen pahoinpitelyä.
Henkinen väkivalta toimii hienovaraisesti ja epäsuorasti. Se on manipulointia, jonka tavoitteena on saada ihminen epäilemään omaa tulkintaansa ja kokemustaan.
Se, johtaako henkinen väkivalta lopulta fyysiseen väkivaltaan, ei ole se tärkein kysymys. Kaikki väkivalta satuttaa.
– Pyrimme eroon väkivallan hierarkisoimisesta ja erottelusta. Kyse on väkivaltaisesta käyttäytymisestä, jolla on erilaisia ilmenismuotoja, ja jossa henkinen väkivalta on aina se pohjavirta, Nikulainen kuvaa.
Henkinen väkivalta voi olla myös taloudellista, esimerkiksi:
- Omaisuutesi tai rahojesi käyttöä ilman lupaa, omaisuuden tuhoamista
- Taloudellisten päätösten tekemistä yksin, myös elatusavun pimittämistä
- Velan tai luoton ottamiseen painostamista
- Tilin tai pankkikorttien käytön rajoittamista
- Työn saamisen tai pitämisen vaikeuttamista
- Epäedulliset "sopimukset", joihin sinut on painostettu. Sopimus voi esimerkiksi olla, että maksat koko vuokran yhteisestä asunnosta
– Väkivaltainen ihminen käyttäytyy usein ajan kanssa myös fyysisesti väkivaltaisesti, mutta näin ei aina käy. Väkivallan tunnistaminen on siksikin vaikeaa: ilman ensimmäistä lyöntiä monen on vaikea tunnistaa kohtaamaansa väkivaltaa, vaikka se on saattanut jatkua jo pitkään ja vaikuttaa vakavasti kohteen terveyteen.
Yli puolet suomalaisnaisista uhreja
Naisten Linjalla on käynnissä kampanja nimeltä Valoa, ei väkivaltaa, jonka teemana on vuonna 2015 henkinen väkivalta. Tämä vuosittainen kampanja huipentuu YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiseen päivään 25.11..
– Henkinen väkivalta nivoutuu kaikkeen väkivaltaan, mutta se jää helposti tunnistamatta. Keskeisimpänä tavoitteenamme on auttaa tunnistamaan henkistä väkivaltaa, Nikulainen sanoo.
53 prosenttia yli 15-vuotiaista suomalaisista naisista on kokenut kumppanin tekemää henkistä väkivaltaa. EU:n keskiarvo on 43 prosenttia. Naisten Linjan yhteydenotoista 80 prosentissa käsitellään henkistä väkivaltaa.*
– Henkisen väkivallan tunnistaminen ja tunnustaminen on radikaali askel henkisen väkivallan kohteiden puolesta. Henkisen väkivallan tehokkuus ja haavoittuvuus piilee juuri siinä, että kokemusta ei oteta riittävän vakavasti. Usein ympärillä olevat ihmiset, mutta myös uhri itse, vähättelee kokemaansa.
Kysely
*Euroopan Perusoikeusvirasto, 2014 Naisten Linjan Palveluseuranta 2014.
Osittainen lähde: Vakivaltaobservatorio.fi