Hampaiden narskutus ja yhteen pureminen ovat yleisiä vaivoja. Noin 8–14 prosenttia suomalaisista kertoo tekevänsä jompaakumpaa öisin ja jopa 20–30 prosenttia valveilla ollessaan, kertoo Oulun yliopiston professori Kirsi Sipilä.
Oral Hammaslääkäreiden erikoishammaslääkärin Jussi Toskalan mukaan lähes jokainen ihminen narskuttelee tai puree hampaitaan yhteen jossakin vaiheessa elämäänsä. Toiminta on vahvasti yhteydessä stressiin, minkä vuoksi esimerkiksi opiskelun tai työelämän intensiivisimmät ja stressaavimmat vaiheet altistavat sille.
– Kun stressaava elämäntilanne helpottaa, leuatkin usein rentoutuvat. Vasta, kun narskuttelu tai yhteen pureminen jää päälle pidempiaikaisesti tai alkaa toistua säännöllisesti, seuraa erilaisia oireita, ja vasta oireilun vuoksi asiaan yleensä havahdutaan ja osataan hakea apua, Toskala sanoo.
Sipilän mukaan narskutus ja hampaiden yhteen pureminen yleensä vähenevät iän myötä. Stressin lisäksi niitä voivat saada aikaan esimerkiksi ahdistus, runsas alkoholin tai kofeiinin käyttö, tupakointi tai tiettyjen serotoniini- ja dopamiiniaineenvaihduntaan vaikuttavien lääkkeiden, kuten psyykenlääkkeiden, käyttö. Taustalla voi olla myös geneettisiä tekijöitä.
Hereillä tapahtuvaa hampaiden yhteen puremista ilmenee erityisen paljon urheilijoilla ja etenkin kuntosaliharjoittelussa.
Sairaalan unitutkimus tulee kalliiksi
Sipilä kertoo, että hereillä tapahtuvaan hampaiden yhteen puremiseen havahdutaan yleensä itse. Yöllä tapahtuvan narskuttelun sen sijaan huomaa usein puoliso.
Jos narskuttelua tai yhteen puremista tapahtuu yöllä, leuka voi tuntua aamulla jäykältä tai kipeältä. Diagnoosi saadaan usein hammaslääkärin vastaanotolla: puremalihaksissa tai leukanivelissä todetaan merkkejä ylikuormituksesta, ja hampaissa esiintyy yleensä kulumisjälkiä.
Suussa näkyvät seuraukset ovat Sipilän mukaan yksilöllisiä. Hampaiden kulumisaste voi vaihdella vähäisistä kiillevaurioista laajamittaiseen koko hampaiston kulumiseen. Hampaiden kuluminen taas on monien tekijöiden summa, jota edesauttaa myös happamien ruokien ja juomien liiallinen käyttö. Narskuttelu voi aiheuttaa hammaspaikkojen tai kruunujen irtoamista, kulumista tai lohkeamista.
Diagnoosi saadaan tehtyä myös sairaalassa unitutkimuksella. Sipilä kertoo tämän olevan kallis ja vaikea tutkimus, joka perustuu vain yhden yön rekisteröintiin.
– Itä-Suomen yliopistossa on tällä hetkellä kehitteillä kotikäyttöön vastaavanlainen mittauslaite, joka mahdollistaa mittaukset usean yön aikana, jolloin myös tulos on luotettavampi, Sipilä sanoo.
Toskalan mukaan narskuttelu tai hampaiden yhteen pureminen saattaa paljastua myös korvalääkärin vastaanotolla, kun korvasta ei löydykään minkäänlaista vikaa. Jatkuva narskuttelu tai hampaiden yhteen pureminen vaikuttaa leukaniveleen, joka on korvan edessä. Leukanivelen ongelmat voivat säteillä korvaan kipuna. Myös kaula-, niska- ja hartiaseudun lihasjumit sekä päänsärky ovat tyypillisiä seurauksia.
Purentakiskot ovat yleinen apu
Pitkään jatkuneesta, yöllä tapahtuvasta narskuttelusta tai hampaiden yhteen puremisesta päästään harvoin eroon. Näiden tapojen aiheuttamia vahinkoja voidaan kuitenkin estää yöllä käytettävällä purentakiskolla, jonka hammaslääkäri teettää potilaalle yksilöllisesti hänen purentansa perusteella, kertoo Toskala. Purentakiskolla vähennetään hampaiden kulumista ja muiden kudosten vaurioitumista.
– Kisko saa aikaan sen, että puremalihakset eivät pääse supistumaan loppuun saakka. Tämä taas auttaa lihaksia rentoutumaan, Toskala kuvailee.
Jos purentavirheitä on jo ehtinyt tapahtua, joudutaan purentaa usein tasoittamaan tai korottamaan esimerkiksi paikkauksella ennen kiskon tekemistä.
Purentakiskon käyttö on Toskalan mukaan yleistynyt ja myös muita hoitokeinoja on alettu suosia sen rinnalla. Esimerkiksi fysioterapialla, hierontahoidolla ja erilaisilla kylmähoidoilla voidaan helpottaa oireita.
Sipilä kertoo, että hereillä tapahtuvan hampaiden yhteen puremisen hoidossa keskeistä on haitallisten tapojen tiedostaminen. Potilasta neuvotaan tarkkailemaan ajankohtia, jolloin tätä tapahtuu, ja sen jälkeen välttämään näitä opittuja tapoja. Myös erilaisista stressihallintakeinoista kuten rentoutustekniikoista voi olla apua.