Hampaiden narskutus ja yhteen pureminen ovat yleisiä vaivoja. Noin 8–14 prosenttia suomalaisista kertoo tekevänsä jompaakumpaa öisin ja jopa 20–30 prosenttia valveilla ollessaan, kertoo Oulun yliopiston professori Kirsi Sipilä.
Oral Hammaslääkäreiden erikoishammaslääkärin Jussi Toskalan mukaan lähes jokainen ihminen narskuttelee tai puree hampaitaan yhteen jossakin vaiheessa elämäänsä. Toiminta on vahvasti yhteydessä stressiin, minkä vuoksi esimerkiksi opiskelun tai työelämän intensiivisimmät ja stressaavimmat vaiheet altistavat sille.
– Kun stressaava elämäntilanne helpottaa, leuatkin usein rentoutuvat. Vasta, kun narskuttelu tai yhteen pureminen jää päälle pidempiaikaisesti tai alkaa toistua säännöllisesti, seuraa erilaisia oireita, ja vasta oireilun vuoksi asiaan yleensä havahdutaan ja osataan hakea apua, Toskala sanoo.
Sipilän mukaan narskutus ja hampaiden yhteen pureminen yleensä vähenevät iän myötä. Stressin lisäksi niitä voivat saada aikaan esimerkiksi ahdistus, runsas alkoholin tai kofeiinin käyttö, tupakointi tai tiettyjen serotoniini- ja dopamiiniaineenvaihduntaan vaikuttavien lääkkeiden, kuten psyykenlääkkeiden, käyttö. Taustalla voi olla myös geneettisiä tekijöitä.
Hereillä tapahtuvaa hampaiden yhteen puremista ilmenee erityisen paljon urheilijoilla ja etenkin kuntosaliharjoittelussa.
Sairaalan unitutkimus tulee kalliiksi
Sipilä kertoo, että hereillä tapahtuvaan hampaiden yhteen puremiseen havahdutaan yleensä itse. Yöllä tapahtuvan narskuttelun sen sijaan huomaa usein puoliso.
Jos narskuttelua tai yhteen puremista tapahtuu yöllä, leuka voi tuntua aamulla jäykältä tai kipeältä. Diagnoosi saadaan usein hammaslääkärin vastaanotolla: puremalihaksissa tai leukanivelissä todetaan merkkejä ylikuormituksesta, ja hampaissa esiintyy yleensä kulumisjälkiä.