Vielä keväällä 2022 tyypillinen asuntolainan 12 kuukauden euribor oli negatiivinen. Nyt korko on jo yli 3 prosentissa, mikä on herättänyt keskustelun korkovähennysoikeuden palauttamisesta.
Pankkeja edustava finanssiala ei puolla korkovähennysoikeuden palauttamista, joka antaisi tukea asuntovelallisille. Moni taloustieteilijä on tyrmännyt korkovähennysoikeuden palauttamisen muun muassa siksi, että sellaisenaan tuki kohdistuisi erityisesti keski- ja hyvätuloisille.
– Meidän näkemyksemme on, että sellaisenaan (tukea) ei tulisi uudelleen aktivoida. Laina-ajat ovat 20–25 vuotta, joten siinä on huomioitu asiakkaan taloudellista tilannetta hyvinkin pitkäjänteisesti. Jos tuen tarpeita on, niin sitä tulee kohdentaa niille, jotka tukea aidosti tarvitsee, sanoo Danske Bankin henkilöasiakasliiketoiminnan lainoista vastaava johtaja Sari Takala.
Myös Finanssialan pääekonomisti Veli-Matti Mattila näkee, että syytä vähennyksien palauttamiseen ei ole.
– Kun päätös vähennyksen poistamisesta aikoinaan tehtiin, emme toimialana vastustaneet sitä. Näimme, että poliittinen päätös ja silloisessa matalan koron aikana se oli hyvä tehdä, mutta toki varoitimme, että tosipaikka tulee eteen, kun korot nousevat. Me emme ole tätä asiaa uudelleen avanneet, eli vanhalla päätöksellä mennään.
Vähennyksien kohdistaminen hankalaa
Noin kolmanneksella suomalaisista kotitalouksista on asuntolainaa. Tämä tarkoittaa noin 870 000 asuntokuntaa. Tästä määrästä 45 prosenttia eli noin 390 000 velkaista kotitaloutta on ylimpiin tuloluokkiin kuuluvilla, mikä aiheuttaa harmaita hiuksia poliittisille päättäjille tuen kohdistamisesta.