Tämä ei ole rapuvale: Norjassa pyydetään jopa kaksimetrisiä rapuja

Kuningasrapua istutettiin pohjoiseen Venäjän puolelle 1960-luvulla. Sieltä se on levinnyt Finnmarkiin saakka.

Norjan vesistöjentutkimuslaitos Niva on tutkinut kuningasrapujen vaikutusta ekologiaan. Tutkimuksen mukaan ravut tuhoavat merenpohjan eliöitä, mikä saattaa johtaa muutoksiin merenpohjan ekologiassa.

Kuningasravulle kelpaavat ruuaksi kaikki pohjan eliöt, jotka eivät pysty uimaan pakoon tai pelastautumaan kaivautumalla hiekkaan. Aikuisella kuningasravulla ei ole luonnollisia vihollisia Norjan vesillä. Niinpä rapu on voinut esteettä levitä pitkin rannikkoa.

– Rapuja on saatu kiinni jo Tromssan alueella. Se viittaa siihen, että ravut etenevät hitaasti etelään päin, Nivan tutkija Eivind Oug sanoo.

Pyyntiä säädellään kiintiöillä

Kuningasravun pyynnille on asetettu kiintiöt.

– Lupia jaetaan nelisensataa. Jokainen luvan saanut voi pyytää reilut 2000 kiloa kuningasrapuja, norjalaiskalastaja Edgar Olsen kertoo.

Olsen yrittää aina saada oman kiintiönsä täyteen jo ravustuskauden alussa.

Yhdellä pyyntikerralla aluksen kannelle voi nousta tuhatkin kiloa rapuja. Kun kiintiö pamahtaa täyteen, on hyvä keskittyä pääelinkeinoon, turskan pyytämiseen.

Olsenin mukaan ravut ovat viime vuosien aikana pienentyneet paljon.

– Nyt on harvinaista löytää seitsemän tai kahdeksan kilon painoinen rapu. Kuusi kiloa on jo melko suuri verrattuna keskiarvoon.

Samaa sanoo eläviä kuningasrapuja maailmalle myyvän Norway King Crab -yrityksen laatujohtaja Gentjan Kryeziu.

– Rapujen koko vaihtelee 1,6 kilosta aina 7-8 kiloon saakka, hän kertoo.

Laatujohtaja ei kuitenkaan ole huolissaan rapujen koon pienenemisestä.

– Ei se silti tarkoita sitä, että ravut olisivat pieniä.

Tutkija Ougin mukaan rapujen koon pieneneminen saattaa olla seurausta siitä, että niiltä on loppumassa merenpohjassa ruoka.

Olsen ryhtyi pyytämään kuningasrapuja vuonna 2005. Silloin ei ollut harvinaista napata kymmenkiloinen saksiniekka, hän muistelee.

(MTV3 – STT)