Pohjois-Norjassa Finnmarkissa saa pian hilata saaliiksi normaalista hieman isompaa rapua. Alueella alkaa nimittäin kuningasravun pyyntikausi.
Kuningasrapua istutettiin pohjoiseen Venäjän puolelle 1960-luvulla. Sieltä se on levinnyt Finnmarkiin saakka.
Norjan vesistöjentutkimuslaitos Niva on tutkinut kuningasrapujen vaikutusta ekologiaan. Tutkimuksen mukaan ravut tuhoavat merenpohjan eliöitä, mikä saattaa johtaa muutoksiin merenpohjan ekologiassa.
Kuningasravulle kelpaavat ruuaksi kaikki pohjan eliöt, jotka eivät pysty uimaan pakoon tai pelastautumaan kaivautumalla hiekkaan. Aikuisella kuningasravulla ei ole luonnollisia vihollisia Norjan vesillä. Niinpä rapu on voinut esteettä levitä pitkin rannikkoa.
– Rapuja on saatu kiinni jo Tromssan alueella. Se viittaa siihen, että ravut etenevät hitaasti etelään päin, Nivan tutkija Eivind Oug sanoo.
Pyyntiä säädellään kiintiöillä
Kuningasravun pyynnille on asetettu kiintiöt.
– Lupia jaetaan nelisensataa. Jokainen luvan saanut voi pyytää reilut 2000 kiloa kuningasrapuja, norjalaiskalastaja Edgar Olsen kertoo.
Olsen yrittää aina saada oman kiintiönsä täyteen jo ravustuskauden alussa.
Yhdellä pyyntikerralla aluksen kannelle voi nousta tuhatkin kiloa rapuja. Kun kiintiö pamahtaa täyteen, on hyvä keskittyä pääelinkeinoon, turskan pyytämiseen.