Talvivaara-oikeudenkäynnit voivat laajentua viranomaisiin

Kun Talvivaaran johto oli viime syksynä syytettynä Kainuun käräjäoikeudessa ympäristön pilaamisesta, herätti laajaa ihmettelyä miksi syytteessä eivät ole samaan aikaan myös viranomaiset.

Syytteessä olleet Talvivaara Sotkamo Oy:n johtajat vetosivat useaan kertaan oikeudessa siihen, että toiminnassa noudatettiin Kainuun ely-keskuksen antamia ohjeita. Ely-keskus valvoi toimintaa ja syytetyt puolustautuivat sillä perusteella.

Juridista pohdintaa talven aikana

MTV Uutisten lähde kertoo, että joukko syyttäjiä ja oikeusoppineita on talven aikana eri yhteyksissä pohtinut epävirallisesti miten rikoisoikeudellinen vastuu voidaan mahdollisesti ulottaa myös viranomaisiin.

Lähde ei kerro ketä nämä syyttäjät ja oikeusoppineet ovat olleet ja ovatko mukana olleet myös Talvivaara -jutun nykyiset syyttäjät.

– Oikeusoppineet ja syyttäjät halusivat katsoa ensin mikä on käräjäoikeuden ratkaisu nyt syytteessä olleiden osalta. Jatkoargumentointi tulee ajankohtaiseksi vasta tämän jälkeen, lähde muotoilee.

Lähteen mukaan ensin on haluttu oikeudessa katsoa mikä on yrityksen vastuu, ja jos siitä tulee tuomio, se voisi laukaista rikosoikeudellisen vastuun myös viranomaisten suuntaan.

– Oma käsitykseni on, että ympäristörikoslainsäädännössä toimijan vastuu on keskeinen. Yritys ei pääse vastuusta vetoamalla siihen, että viranomainen ei ole siihen puuttunut, lähde alleviivaa.

Voiko puuttumattomuuteen vedota

Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta pitää viranomaisen vastuun arviointia ainakin ympäristörikoslainsäädännön osalta haasteellisena.

– Tilanne jossa viranomainen ei ole puuttunut asiaan vaikka olisi ollut edellytyksiä on oikeudellisesti pulmallinen. Tähän asti on katsottu, että sillä ei olisi rikosvastuuseen vaikutusta lähtökohtaisesti vaan kukin toimija itse vastaa, että toiminta on lainmukaista.

Tuomioista aiotaan kuitenkin valittaa ja yhtenä perusteena on valvontaviranomaisen rooli.

– Käräjäoikeus ei ehkä meidän mielestä tarpeeksi antanut merkitystä sille, että mikä tuo ely-keskuksen rooli toisaalta luvan valvojana ja toisaalta sen tulkitsijana on, muotoilee Pekka Perän asiamies, asianajaja Markus Kokko.

Toisin sanoen Perää ja muita sakkoihin tuomittuja korpeaa, että tuomio tuli vaikka toiminnalle oli heidän mielestään viranomaisen lupa ja hyväksyntä.

Jäykkää ja joustavaa

Tolvasen mielestä ympäristörikokset ovat vaikeita kun joudutaan sovittamaan yhteen jäykkää ja joustavaa lakia.

– Rikoslaki on jäykkä ja sen pitää olla jäykkä. On esimerkiksi lallisuusperiaate joka määrittää asioita. Ympräristölainsäädäntö on taas hyvin joustavaa ja perustuu lupamenettelyihin. Ainakin vakavammissa ympäristörikosjutuissa tämä pulma tulee eteen, Tolvanen arvioi.

Kokon mukaan tuoimoissa pitää pysyä nimenomaan jäykässä päässä.

– Joustavasta tai pehmeästä ympäristöoikeudellisesta normista ei voi johtaa rikosvastuuta. Se on laillisuusperiaatteen vastaista, Kokko sanoo.

Näyttää siltä, että tämä tulee olemaan yksi keskeinen syy valittaa tuomioista hovioikeuteen.