Aleksanteri Kivimäki on tuomittu vankeuteen Vastaamo-jutussa Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa.
Aluesyyttäjä Pasi Vainio kertoo puhelimitse MTV Uutisille olevansa tyytyväinen tuomioon.
– Syyttäjän puolella ollaan tyytyväisiä tuomioon eli syyttäjät vaatimukset hyväksyttiin jokaisessa kohdassa, Vainio toteaa.
– Käräjäoikeuden tuomio vaikuttaa hyvin perustellulta, Vainio jatkaa.
Ainoa asia, mitä Vainion mukaan syyttäjät vielä miettivät, on rangaistuksen pituus.
– Tästä vielä keskustelemme kollegoiden kanssa. Tämä on se ainoa seikka, josta syyttäjä voisi tuomiosta valittaa, kun rangaistus ei ollut ihan sitä, mitä vaadittiin, Vainio kommentoi.
Syyttäjä vaati seitsemää vuotta vankeutta, mutta Kivimäki tuomittiin kuuden vuoden ja kolmen kuukauden vankeusrangaistukseen.
Tuomio tuli törkeästä tietomurrosta, törkeän kiristyksen yrityksestä, yli 9 200 törkeästä yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä, liki 21 000 törkeän kiristyksen yrityksestä ja 20 törkeästä kiristyksestä.
Käräjäoikeus ei hylännyt syyttäjien syytteitä miltään osin. Tuomio ei ole lainvoimainen.
"Vaatii lainsäätäjiltä pohdintaa"
Vainio pitää Vastaamo-tapausta "poikkeuksellisena".
– Tässä oli kyse hyvin haasteellisesta kokonaisuudesta. Poliisi panosti tutkitaan koko matkan ajan erittäin paljon. On saatu parhaat asiantuntijat. Yhteistyö toimi kokonaisuudessaan erittäin hyvin, Vainio sanoo.
– Juttu saatiin esitettyä käräjäoikeudelle niin kuin se pitää. Prosessi opetti, että Suomen prosessijärjestelmää rikosasioissa ei ole rakennettu tällaisia asioita varten. Vaatii varmasti pohdintaa lainsäätäjän taholla siitä, miten rikoksen uhrien asemaa voisi vahvistaa tällaisessa tapauksessa, jossa uhreja on erittäin laaja joukko ja jotka ovat lähtökohtaisesti erittäin haavoittuvassa asemassa. Tästä voidaan myös ottaa oppia, Vainio jatkaa.
Vainion mukaan viranomaiset ovat "tehneet kaikkensa" huomioidakseen uhrit.
– Lainsäädäntökehys, jossa toimitaan, vaatii haavoittuvassa asemassa olevalta paljon omatoimisuutta. Järjestelmä, jossa uhreja pystyttäisiin auttamaan varhaisessa vaiheessa, olisi hyvä kehittää, Vainio pohtii.
– Muutoin järjestelyt, informointi, prosessi käräjäoikeudessa ja viranomaisten järjestelyt onnistuivat tämän valtavan haasteen edessä.
Näin tuomiota perusteltiin
Käräjäoikeuden mukaan yksikään asiassa esitetty todiste ei yksinään osoittanut, että Kivimäki olisi syyllistynyt syytteessä kuvattuihin rikoksiin.
Toisaalta yksikään todiste ei myöskään poissulkenut Kivimäen syyllisyyttä. Arvioinnissa merkityksellistä oli siten näytön kokonaisarviointi.
– Siinä käräjäoikeus katsoi, että rikokset oli tehty palvelimella, jota Kivimäen oli selvitetty käyttäneen myöntämäänsä enemmän. Kivimäen oli myös selvitetty käyttäneen rikoskokonaisuuden kannalta merkityksellistä salausavainta ja IP-osoitetta tavalla, jonka hän oli oikeudenkäynnissä kiistänyt, käräjäoikeuden tiedotteessa todetaan.
– Merkitystä oli myös sillä, että rikoksen tekemiseen liittynyt palvelinkokonaisuus liittyi Kivimäen osin omistaman yrityksen toimintaan, ja että myös yrityksen liiketoiminta-ajatus liittyi olennaisilta osin siihen tapaan, jolla rikoskokonaisuus oli tehty, tiedotteessa jatketaan.