Taloustieteilijät pitävät isona riskinä sitä, että koronatartunnat nousevat muiden EU-maiden tasolle.
Taloustieteilijät Martti Hetemäki ja Bengt Holmström sekä Suomen Pankin neuvonantaja Juhana Hukkinen varoittavat Aalto-yliopiston teettämässä selvityksessä, että Suomen koronatilanne on nyt tasolla, jolta se on lähtenyt kovaan kasvuun EU-maissa yleisesti.
–Ilman ennakollista lisäjarrutusta on selvä riski, että Suomi seuraa ennen pitkää muiden EU-maiden kehitystä. Sen jälkeen vain kovat toimet taittaisivat kehityksen, mutta nekään tuskin palauttaisivat taudin leviämistä ja sen aiheuttamia kuolemia matalalle tasolle. Pahinta olisi kuitenkin, että tällöin otettaisiin ilmeinen riski terveydenhuollon kapasiteetin riittävyyden suhteen, he toteavat.
He korostavat eri maiden kokemusten viittaavan siihen, että vain ennakolliset toimet pitävät koronakriisin hyvin hallinnassa.
– Rokotteen tulo puoltaa ennakollisten toimien linjaa ja tartuntojen määrän vähentämistä entistä vahvemmin, koska tartuntojen estämisen hyöty on tällöin pysyvää. Linjaa tukee myös se, että taudin pahin vaihe voi olla vasta edessä infektiovirusten huippukautena tammi-maaliskuussa.
– Suomi on selvinnyt taudista useimpia muita EU-maita vähemmällä. Jos tauti pääsee nyt leviämään, on riski, että se ehtii aiheuttaa suurimmat vahinkonsa ennen kuin se on saatu rokotteella hallintaan.
"Kriisin loppuvaihe alkanut"
Hetemäen, Holmströmin ja Hukkisen mukaan koronakriisin loppuvaihe on ensimmäisten rokotusten myötä jo alkanut. Juuri nyt suurin riski heidän mukaansa on, miten Covid-19 käyttäytyy korona– ja influenssavirusten huippukautena tammi-maaliskuussa.
–On ilmeistä, että samat kausitekijät, jotka määrittävät influenssa- ja koronavirustautien kausivaihtelun määrittävät myös Covid-19-taudin kausivaihtelun. Tätä taustaa vasten on syytä varautua siihen, että koronakriisin pahin vaihe on edessä tammi-maaliskuussa, jolloin ei näillä näkymin ole vielä väestötason suojaa Covid-19 taudilta.
– Tuo vaiheen vaikeus riippuu siitä, miten paljon tautia on tammi-maaliskuussa väestössä. Se taas riippuu nyt päätettävistä linjauksista. Nykylinjalla jatkettaessa ja ottaen huomioon, että kausitekijät eivät ole jarruttamassa tartuntojen kasvua, on ilmeinen riski, että tartunnat nousevat muiden EU-maiden tasolle, he sanovat suoraan.
Taloustieteilijät nostavat varoittavana esimerkkinä esiin Tanskan, jonka uusien Covid-19 tartuntojen ilmaantuvuus lähes kolminkertaistui joulukuun kolmen ensimmäisen viikon aikana. Vastaavan riskin toteutumisen hinta olisi kova Suomessa, koska sen aiheuttama kotitalouksien ja yritysten epävarmuuden kasvu lisäisi riskiä uudesta taantumasta ja kasvavasta työttömyydestä.
– Kerran korkealle päässyt työttömyys helposti juuttuu helposti uudelle tasolle, jolla se lisää köyhyyttä, syrjäytymistä ja kestävyysvajetta. Tämän takia terveyden, talouden ja hyvinvoinnin tavoitteet ovat hyvin yhtenevät.
Suomi tienhaarassa
Suomi onkin Hetemäen, Holmströmin ja Hukkisen mukaan nyt tienhaarassa, jossa on valittava taudin leviämisen jatkumisen ja sen vahvemman rajoittamisen välillä. He pitävät lisäjarrutusta perusteltuna.
– Kun estetyt tartunnat jäävät ilmeisesti pysyvästi estetyiksi tartunnoiksi, lisäjarrutus on nyt perusteltua. Siinäkin tapauksessa, että rokote ei toimisi odotetusti, jarrutusstrategian hyödyt vain kasvaisivat suhteessa nykylinjaan. Lisäjarrutusta tukee myös se, että taudin pahin vaihe voi olla vasta edessä ennen rokotteen tuomaa suojaa tai kesän tuomaa rauhallisempaa aikaa.
– Kesällä tauti todennäköisesti jatkaa leviämistä, vaikka vahvistettujen uusien tartuntojen määrä pysyy vähäisenä. Testaamisen jatkaminen satunnaisotoksilla ja pikatesteillä on tehokas tapa seurata taudin piilevää vaihetta.