Vuonna 2008 alkanut talouskriisien jatkumo on vaikuttanut maamme ympäristön tilaan. Näin arvioidaan Suomen ympäristökeskuksen juuri ilmestyneessä Ympäristön tila -katsauksessa. Vaikutukset ovat olleet sekä myönteisiä että kielteisiä. Samalla kun taantuma on vähentänyt luonnonvarojen käyttöä ja muuta kuormitusta, se on hidastanut kansainvälistä ilmastopolitiikkaa.
Monessa suhteessa ympäristön tila on kehittymässä paremmaksi. Esimerkiksi päästöt ilmaan ja vesiin ovat vähentyneet selvästi viime vuosikymmeninä. Jopa autoilun ja energiankulutuksen jatkuva kasvu osoittavat ainakin jonkinlaisia hiipumisen merkkejä.
- Myönteistä kuvaa synkentää se, että kaikkein vakavimmat ongelmat, ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen, ovat yhä ratkaisematta ja tilanne pahenee jatkuvasti. Suomen luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi on asetettu jo useita tavoitevuosia, mutta toistaiseksi tavoitetta on aina jouduttu siirtämään eteenpäin, pahoittelee Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja Lea Kauppi.
Kaupin mielestä luonnon monimuotoisuutta pitäisi turvata paremmin niin metsissä kuin maataloudessakin.
- Metsien käytöllä on erittäin keskeinen merkitys luonnon monimuotoisuudelle Suomessa. Metsälain uudistuksessa olisi mahdollista määritellä kestävän metsänhoidon kriteerit niin, että ne turvaisivat myös luonnon monimuotoisuuden. Vastaavasti maatalousympäristön osalta maataloustukien kriteerit tulisi määritellä niin, että ne tukevat luonnon monimuotoisuutta.
Talvivaarasta otettava opiksi
Talvivaaran ongelmat ovat antaneet surkean kuvan kaivosteollisuuden ympäristövastuusta. Lea Kaupin mielestä Talvivaarasta pitäisi ottaa opiksi.
- Talvivaara on toivottavasti varoittava esimerkki riskien arvioinnin ja riskien hallinnan epäonnistumisesta, josta todella pitäisi ottaa opiksi. Kiire hyödyntää metallien korkeat maailmanmarkkinahinnat ja luoda työpaikkoja johti siihen, että edettiin hallitsemattomasti pienestä mittakaavasta tuotantomittakaavaan.
Kauppi ei kuitenkaan usko, että Talvivaara heijastelisi laajemmin Suomen teollisuuden asennetta ympäristöasioihin.
- Uskon kuitenkin, ettei Talvivaara kuvaa tilannetta teollisuudessa yleensä. Fiksut yritykset ymmärtävät, että hyvä ympäristöasioiden hoito parantaa myös kilpailukykyä.
Talouskriisin ansiosta monet viime vuosien tavoitteet, kuten Kioton sopimuksen mukainen kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen, ovat toteutuneet. Taloudellisen toimeliaisuuden väheneminen on myös pienentänyt luonnonvarojen ja energian käyttöä ja niistä koituvia päästöjä.
Taloustilanne lykkää ilmastopäätöksiä
Talouden ongelmilla on ollut ympäristön kannalta myös kielteisiä seurauksia. Esimerkiksi kansainvälisessä ilmastopolitiikassa ei ole talouskriisin alkamisen jälkeen saavutettu merkittäviä edistysaskelia. Vuosina 2009-2013 on pidetty viisi YK:n ilmastokokousta - viimeksi marraskuussa Varsovassa - mutta sitovista päästövähennystavoitteista ei ole syntynyt päätöksiä.
- Ilmastonmuutos on haluttu rajoittaa siihen, että maapallon keskilämpötilan nousu rajoittuisi kahteen asteeseen. Nykyisillä toimilla tämän tavoitteen saavuttaminen vaikuttaa mahdottomalta, sanoo Lea Kauppi sanoo.
Hänen mielestään Suomellakin olisi varaa kiristää päästövähennystavoitteitaan.
- Suomi voisi nostaa kunnainhimon tasoa omalta osaltaan. Se antaisi pontta suomalaisten cleantech-innovaatioiden syntymiselle ja kotimaan referenssit lisäisivät uskottavuutta maailmalla. Tästä meillä on lähihistoriassa vahvaa näyttöä esimerkiksi teollisuuden vesiensuojelussa.
Kaupin mukaan Suomella olisi mahdollisuuksia edelläkävijän rooliin ympäristöasioissa.
- Nykyisin Suomi ei enää profiloidu edelläkävijäksi ympäristöasioissa, ei ainakaan ilmastoasioissa. Meillä on kuitenkin paljon hyvää kehitystä tapahtumassa paikallistasolla. Sitä pitäisi tukea viisailla taloudellisilla ohjauskeinoilla, esimerkiksi verotuksella. Päästövähennysmahdollisuuksia on kaikilla aloilla. Hyvin monet toimenpiteet ovat myös taloudellisesti kannattavia jo lyhyellä aikavälillä.
Ympäristön tila Suomessa 2013 on yleistajuinen katsaus maamme ympäristön tilasta, sen kehityssuunnista ja suojelutoimien riittävyydestä. Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) toimitetun valtakunnallisen katsauksen lisäksi ELY-keskukset julkaisevat 13 alueellista katsausta ympäristön tilasta. Tietolähteinä on käytetty yleisiä tilastoja, ympäristöhallinnon tietojärjestelmiä ja asiantuntijoita sekä muita viranomaisia ja tutkimuslaitoksia.