Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Sisäministeri Ohisalon kolumni: Hintalappu luonnon köyhdyttämiselle – muuten taloutemme on kuin pilvenpiirtäjä juoksuhiekassa

Julkaistu 05.02.2021 12:54

MTV UUTISET

Taloudella pitää olla reunaehdot ja markkinavirheitä on korjattava. Näin ollen esimerkiksi päästöille pitää laittaa riittävä hinta, jotta niitä vähennettäisiin, kirjoittaa MTV Uutisten kolumnissaan Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo. 

Minulta kysytään usein, miksi Vihreät puhuvat niin paljon ilmastosta ja ympäristöstä kun pitäisi puhua taloudesta.

Siksi, että ne nivoutuvat niin vahvasti toisiinsa.

Metsällä on arvoa jo ennen kuin se kaadetaan tukeiksi ja puhdas vesi on arvokasta jo ennen sen pullotusta. 

Ei voi olla hyvinvoivaa taloutta, jos ympäristön kantokyky pettää. Muuten taloutemme olisi kuin juoksuhiekan päälle rakennettu pilvenpiirtäjä.

Uusien kerrosten rakentaminen tai julkisivuremontit eivät auta, jos maa sen alla koko ajan vajoaa.

Vihreille markkinatalous on työkalu, jolla haluamme edistää siirtymää kohti maailmaa, jossa ilmastopäästöt on painettu nollaan ja luonnonvarojen käyttö on kestävällä tasolla.

Taloudella pitää olla reunaehdot ja markkinavirheitä on korjattava. Näin ollen esimerkiksi päästöille pitää laittaa riittävä hinta, jotta niitä vähennettäisiin. 

Ilmastokriisin osalta olemme jo tunnistaneet toimivan päästökauppajärjestelmän ja päästövähennysten tarpeen.

Luonnon köyhdyttämiselle hintalappu

Nyt Cambridgen yliopiston professori Partha Dasguptan johtama tutkijaryhmä haluaa myös luonnon köyhdyttämiselle hintalapun.

Tutkijaryhmän julkaiseman laajan raportin mukaan myös luonto ja sen monimuotoisuus ovat varallisuutta, jota on tähän asti hoidettu huonosti.

Raportti arvioi esimerkiksi, että suurin osa maailman valtioista tukee enemmän luonnon hyväksikäyttöä kuin sen suojelemista.

Myös meillä Suomessa on ollut paljon puhetta ilmastolle ja ympäristölle haitallisista tuista, jotka ovat euromääriltään paljon suurempia, kuin luonnonsuojeluun käyttämämme rahat.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskus VATT:n mukaan näitä tukia on miljardien eurojen edestä. 

Professori Partha Dasguptan raportti esittää kolmea keinoa, joilla luonnon monimuotoisuus voitaisiin turvata:

  1.  Luonnon hyödyntäminen ei saa ylittää luonnon uusiutumiskykyä. Meidän on pidettävä huolta siitä, että luontoa suojellaan jatkossa entistä enemmän ja luonnon monimuotoisuus kasvaa nykyisestä tasostaan.
  2. Taloudellisen onnistumisen mittareita on muutettava niin, että ne ohjaavat toimintaamme kestävämmäksi.
  3. Yhteiskunnan rakenteita, kuten esimerkiksi rahoitusmarkkinoita ja koulujärjestelmää on uudistettava mahdollistamaan kestävämpi tulevaisuus.

Käytännössä nämä voisivat tarkoittaa sitä, että kun kaupunkia kaavoitetaan, nähtäisiin lähimetsä arvokkaampana varallisuutena kuin parkkipaikka.

Tai sitä, että ikimetsän arvo olisi suurempi jätettynä rauhaan, ei kaadettuna tukeiksi.

Ilmastoa ja luontoa suojeleva talous voi tuottaa meille aivan yhtä paljon hyvinvointia – tai todennäköisesti jopa enemmän.

Resurssiviisaasta taloudesta löytyy Suomestakin esimerkkejä: Ikaalisiin ollaan avaamassa sähköautojen akkujen kierrätyspistettä, joka käsittelee vuodessa jopa 10 000 akkua ja Espoossa tehdään tekstiilijätteestä uutta kuitua.

Näin paitsi vähennämme ympäristölle aiheutuvaa kuormitusta, luomme kestäviä työpaikkoja ja hyvinvointia.

Tällä hetkellä talousjärjestelmämme ei kuitenkaan kannusta tähän, vaan yhteisen ympäristömme vahingoittaminen on liian halpaa.

Tämä on talousjärjestelmämme suurin valuvika, johon on puututtava nykyistä tehokkaammin esimerkiksi siirtämällä verotuksen painopistettä pois työn ja yrittämisen verotuksesta ympäristölle haitallisen toiminnan verottamiseen.

Näin verotamme enemmän sellaista toimintaa, mitä haluamme vähemmän, samalla helpottaen ihmisten työllistymistä ja yrittämistä. 

Voittojen tavoittelua tulevien sukupolvien kustannuksella

Tästä on kyse vihreässä verouudistuksessa. Sen myötä ympäristön kantokyky säilyy ja ihmisillä ja yrityksillä on mahdollisuus kukoistaa kestävästi.

Samalla ne yritykset, joiden toiminta on myös maapallon hyvinvoinnin kannalta kestävää pärjäävät ja ihmiskunnan tulevaisuuden vaarantava toiminta tehdään myös taloudellisesti kannattamattomaksi.

Tulevien sukupolvien ja luonnon hyvinvoinnin kustannuksella lyhytaikaisten voittojen tavoitteleminen ei saa olla taloudellisesti kannattavaa. Vain näin varmistamme talouden kestävyyden myös pitkällä aikavälillä.

Nordealta ilmastoystävällinen teko

Myös monet sijoittajat ovat huomanneet, että ilmastovastuullisuus on taloudellisesti ainoa kestävä tie. Kestävyyskriteerien mukaan sijoittavien rahastojen varat ovat lähes tuplaantuneet viime vuoden aikana 288 miljardiin dollariin.

Suomessa Nordea kertoi, että jopa 80 prosenttia rahastojen kasvusta suuntautui kestäviin rahastoihin.

Samalla Nordea pudotti vielä isomman uutisen, kun se alkaa laskea yritysten ilmastovastuullisuutta arvioidessaan lainojen riskiä.

Tämä tarkoittaa, että ne yritykset, jotka vähentävät hiilidioksidipäästöjään, saavat halvempaa lainaa kuin ne, jotka jatkavat saastuttavaa toimintaa.

Tarvitsemme samanlaisia mittareita myös luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Muutos kestävämmän maailman puolesta on jo käynnissä, mutta työ ei ole vielä valmis.

Tarvitsemme roppakaupalla pieniä tekoja ja isoja sopimuksia, niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin. Keinoja on, tahtoa tarvitaan. 

Maria Ohisalo
Vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri

Lisää aiheesta:

Esimerkki vihreästä siirtymästä osoittaa, mikä nykyisissä ilmastoratkaisuissa on pielessäLuontopaneelin puheenjohtaja arvostelee päättäjiä: Luontokatoa ei ehkä saada pysäytetyksiTämä päivä ei ole suomalaisille mairittelevaSuomi kulutti jo luonnonvaransa tältä vuodelta – asiantuntijat peräänkuuluttavat päättäjien vastuuta: "Ympäristövaikutukset tuotava hintoihin"Luontoarvot on saatava mukaan kaikkeen päätöksentekoon, vaatii tuore raportti – Suomelle listattiin kymmenen muutostarvettaIlmastolain ohelle on tehtävä luontolaki: "Jos luontokatoa ei pysäytetä, niin silloin todellakin talous sakkaa"
IlmastonmuutosKolumniMaria OhisaloPäästötYmpäristöTalousMaailmantalousKotimaa

Tuoreimmat aiheesta

Ilmastonmuutos
  • 18:53
    Itämeri

    Poikkeuksellisen lämmin Itämeri voi aiheuttaa lumikaaoksen

  • 16.11.19:57
    Brasilia

    Ilmastoneuvottelut jo puolivälissä – "Mistään ei ole vielä sovittu"

  • 13.11.08:14
    Sokeri

    Tutkimus paljasti salakavalan sokeri-ilmiön – korostuu erityisesti pienituloisilla

  • 13.11.07:45
    Lentokoneet

    Vedystä ja hiilidioksidista syntyy lentopolttoainetta – suomalaisyritys pisimmällä

  • 13.11.05:34
    Polttoaine

    Tutkimus: Fossiilisten polttoaineiden päästöt ennätyskorkealle