Maailma elää loppuvuoden velaksi – uusiutuvat luonnonvarat on käytetty loppuun tältä vuodelta

Maailman ylikulutuspäivä oli tänä vuonna yli kolme viikkoa myöhemmin kuin viime vuonna. Ylikulutuspäivän lykkääntymisen taustalla on ollut maailmanlaajuinen koronapandemia, joka on pienentänyt osaltaan ihmiskunnan ekologista jalanjälkeä.

WWF Suomi arvioi tiedotteessaan kriisin osoittavan, että kulutuksen muuttaminen on mahdollista lyhyessäkin ajassa. Ylikulutuksen väheneminen kriisin kautta ei ole kuitenkaan järjestön mukaan toivottavaa, vaan kestäviin tuloksiin tarvitaan johdonmukaista politiikkaa.

– Meillä on mahdollisuudet lähteä purkamaan ylikulutusta, mutta mieluummin se pitäisi tietenkin tehdä hallitusti, kontrolloidusti ja oikeudenmukaisesti – ei tällaisen shokin ja kaaoksen kautta, WWF Suomen ohjelmapäällikkö Jussi Nikula kertoi STT:lle ylikulutuspäivän aattona perjantaina.

Ylikulutuksen vähentämisen perusperiaatteet ovat Nikulan mukaan selvät: fossiilisista energiamuodoista pitää päästä eroon, ja samaan aikaan pitää luoda rajoituksia ja kannustimia, joilla luonnonvarojen käyttö saadaan vähentymään. Osana muutosta on myös luonnonsuojelualueiden lisääminen.

– Positiivisella mielellä voi varmaan luottaa siihen, että kekseliäs ihminen kyllä keksii hyvinvoinnin keinoja, vaikka materiaalin kulutusta ja fossiilisen energian kulutusta rajoitettaisiinkin yhden maapallon rajoihin, Nikula arvioi.

Ihmiskunnan ekologinen jalanjälki pieneni noin 9 prosenttia

Koronakriisin on arvioitu pienentäneen ihmiskunnan ekologista jalanjälkeä yhteensä 9,3 prosenttia viime vuoteen verrattuna, Suomen ympäristöministeriö kertoi perjantaina tiedotteessa.

– Ylikulutuspäivä siirtyi tilapäisesti koronapandemian vuoksi, mutta meidän tulee löytää ratkaisuja vähentää pysyvästi luonnonvarojen kulutusta ja siirtyä kiertotalouteen myös koronakriisistä toivuttaessa ja sen jälkeen, kertoi ilmasto- ja ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) ministeriön tiedotteessa.

Ympäristöministeriön asettama kestävän elvytyksen työryhmä on esittänyt väliraportissaan elvytystoimia, joilla voitaisiin Mikkosen mukaan vauhdittaa Suomen siirtymistä kohti ilmastoneutraalia kiertotaloutta, edistää luonnon monimuotoisuutta ja luoda uusia työpaikkoja.

WWF Suomen ohjelmapäällikkö Nikulan mukaan työryhmän elvytykselle esittämät kriteerit voisivat olla tiukempia. Hän kuitenkin kiittelee sitä perusperiaatetta, jonka mukaan elvytystoimet eivät saisi lisätä luonnonvarojen käyttöä tai kohdistua fossiilista energiamuotoa käyttäviin liiketoimintoihin.

– Kaikki tällaiset periaatteet pitäisi ottaa välittömästi käyttöön läpi budjetin, Nikula sanoo.Koronan ympäristölle tuomat positiiviset vaikutukset ovat kulkeneet monelta osin käsi kädessä taloudellisten tappioiden kanssa. Nikulan mukaan tämä on osoitus siitä, miten riippuvainen talous on ylikulutuksesta.

WWF Suomen perjantaisessa tiedotteessa arvioidaan, että koronakriisin aikainen ekologisen jalanjäljen pienentyminen tarjoaa samalla mittakaavaa niille toimille, joita tarvitaan ilmasto- ja monimuotoisuuskriisien ratkaisemiseen sekä ylikulutuksen purkamiseen.

Suomessa ylikulutus on edelleen huomattavaa

Ylikulutuspäivä pohjautuu Global Footprint Networkin laskelmiin, jotka taas perustuvat YK:n tilastotietoihin. Koronatilanteen vuoksi Global Footprint Network on täydentänyt maailmanlaajuisen ylikulutuspäivän osalta tilastotietoja myös tuoreilla arvioilla koronakriisin vaikutuksista.

Ympäristöministeriön mukaan ylikulutuspäivää ovat siirtäneet tänä vuonna erityisesti puutuotteiden kulutuksen väheneminen ja hiilidioksidipäästöjen väheneminen muun muassa liikenteessä, teollisuudessa sekä sähkön- ja lämmöntuotannossa.

Global Footprint Networkin arvion mukaan ruuan hiilijalanjälki ei sen sijaan ole muuttunut tänä vuonna, vaan kriisin vaikutukset ovat johtaneet muun muassa elintarvikejätteiden lisääntymiseen.

Nikulan mukaan ylikulutuspäivä kertoo viivästymisestään huolimatta siitä, että luonnonvarojen ylikulutuksen tilanne jatkuu samanlaisena kuin se on ollut jo pitkän aikaa. Tänä vuonna me tarvitsisimme nykykulutuksemme puitteissa 1,6 maapallon edestä uusiutuvia luonnonvaroja.

– Toisaalta sitten jos kaikki kuluttaisivat kuin suomalaiset, oltaisiin varmaan koronasta huolimatta suurin piirtein siellä kolmen ja puolen maapallon kulutuksen tasolla, Nikula lisää.