Yksi Euroopan seuratuimmista talousindikaattoreista romahti tällä viikolla eurokriisiä edeltäneelle tasolle. Asiantuntijoiden mukaan tämä ei tiedä hyvää euroalueen tulevaisuudelle.
Kyseessä ovat euroalueen ostopäällikköindeksit. Teollisuuden indeksi laski syyskuussa 45,6:een ja Saksassa lukema oli vain 41,4. Euroalueen palvelualojen indeksi painui 52,2:een. Alle 50 pisteen lukema kertoo heikentyvästä tilanteesta.
IHS Markit -yhtiön ostopäällikköindeksi laski niin ikään selvästi elokuusta. Indeksi laski pistelukuun 50,4, mikä on sen alin taso sitten vuoden 2013 kesäkuun. Elokuun luku oli 51,9 pistettä.
– Viesti on huolestuttava. Talouskasvu tulee kuluvalla vuosineljänneksellä olemaan erittäin vaisua. Brexit pahentaa tilannetta. Pitäkää hatuistanne kiinni, edessä ovat jännittävät ajat, hollantilaisen ING-pankin ekonomisti Bert Coljin kirjoittaa katsauksessaan.
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen arvioi, että kohta ollaan eurokriisin pahimmissa tunnelmissa Saksan teollisuuden osalta. Pakarinen varoittaa, että suurimman talouden ongelmat heijastuvat väistämättä koko Eurooppaan.
– Lokakuussa 2012 Saksan teollisuuden luottamus kävi alimmillaan -16,6 pisteessä. Nyt syyskuussa taso enää pisteen päässä (-15,6). Reilussa vuodessa jarrutus ollut varsin kova. Ja Suomi painuu perässä, hän kommentoi Twitterissä.
Samaan aikaan myös talousluottamusta kuvaavat indikaattorit ovat laskeneet.
Euroalueella talousluottamusta kuvaava indeksi putosi lukemaan 110,9, kun se elokuussa oli 111,6.
Suomessa Tilastokeskuksen kuluttajien tunnelmia mittaava luottamusindikaattori oli syyskuussa lukemassa -4,2 kun elokuun lukema oli -4,5 ja viime vuoden alussa korkeimmillaan +4,9. Indikaattorin mittaushistorian keskiarvo on -0,2, eli luottamus on keskimääräistä matalammalla.
Danske Bankin pääekonomistin Pasi Kuoppamäen mukaan luottamusindikaattorit kertovat kuitenkin suomalaisten kotitalouksien vakaasta luottamuksesta oman talouden näkymiin, vaikka uutiset talouskasvun hidastumisesta maailmalla ovat merkittävästi horjuttaneet uskoa yleiseen nousukauden jatkumiseen.
– Kuluttajien positiivinen arvio oman talouden nykytilasta heijastelee työmarkkinoilla nähtyä hyvää virettä, joka on tuonut työllistyneille ja työllisille lisää ostovoimaa, hän kommentoi.
Kuoppamäki kuitenkin huomauttaa, että työmarkkinat ovat kääntyneet nousun jälkeen vaakalentoon, eikä työllisyys näyttäisi lähitulevaisuudessa kohenevan.
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n suhdannetiedustelun mukaan teollisuusyritysten näkymät heikkenivät luottamusindikaattorin pudottua lukemaan -5.
Sami Pakarinen sanoo vientikysynnän heikentymisen näkyvän Suomen teollisuudessa.
– Teollisuuden vientitilauskanta on heikentynyt kuluvan vuoden aikana. Syyskuussa vientitilauskanta pysyi varsin heikkona, hän luonnehtii.