Kuuluisa brittiläinen feministi ja kirjailija Caitlin Moran on kirjoittanut Naisena olemisen taito -teoksessaan miten juonirikasta 2000-luvun aikuisviihde onkaan.
Mediapersoona, kirjailija ja ylpeä feministi Caitlin Moran on ottanut monesti kantaa pornografian ja aikuisviihteen ylitarjontaan sekä yksitoikkoisuuteen: Moranin mukaan nykypäivän aikuisviihde äärimmäisen mielikuvituksetonta, miljardit kerrat toistettua jyystämistä, jota tursuaa joka tuutista.
Mutta millaista aikuisviihde onkaan? Hulvattomassa ja erityisen huumoripitoisessa Naisena olemisen taito -teoksessaan Moran kuvailee 2000-luvun aikuisviihteen draamankaarta näin:
"Olipa kerran tyttö, jolla oli todella pitkät kynnet ja erittäin tyylitön asu. Hän istuu sohvalla yrittäen näyttää seksikkäältä, mutta itse asiassa hän näyttää siltä kuin olisi juuri muistanut harmillisen maksamattoman parkkisakon. Hänen silmänsä saattavat mennä hitusen kieroon, koska rintsikat ovat niin kireät.
Huoneeseen astuu mies, joka kävelee hieman oudosti, aivan kuin kantaisi edessään näkymätöntä puutarhatuolia. Tämä johtuu siitä, että hänellä on hyödyttömän suuri penis, joka on erektiossa ja ilmeisesti etsii huoneesta vähiten seksuaalisesti kiihottavaa puuhaa.
Kalu hylkää ikkunan ja kukkamaljakon ja kohdistuu vihdoin sohvalla istuvaan tyttöön.
Tyttö nuolee välinpitämättömänä huuliaan, ja mies kumartuu hänen ylleen ja jostain käsittämättömästä syystä punnitsee kädellään hänen vasenta rintaansa. Tämä on ilmeisesti seksuaalisen Rubicon-joen ylitys, sillä 30 sekuntia myöhemmin naista pannaan tukalassa asennossa ja sitten vielä takaapäin, ja hän näyttää aika tuskaiselta. Tähän kohtaan liittyy yleensä pepun läpsimistä ja kenties hiuksista vetämistä – mitä hyvänsä, mikä saattaa kahdella kameralla tehtävän kuvauksen päätökseen alle viidessä minuutissa.
Vihoviimeiseksi lopuksi mies ruiskii siemennesteensä päin naisen kasvoja kuin kuorruttaisi sattumanvaraisesti kakkua jonkin television perhekisan haastetehtävässä.
Loppu."
(Caitlin Moran, Naisena olemisen taito, s.40.)
Lähde: Naisena olemisen taito (Schildts & Söderströms, 2011)