Tällaisia asioita nuoret turvapaikanhakijat ihmettelevät suomalaisten juomatavoissa

Muun muassa alaikäisten juomiseen liittyviä kysymyksiä pohdittiin A-klinikkasäätiön teemapäivässä eilen.

Suomeen saapui viime vuonna 3 000 alaikäistä turvapaikanhakijaa. Suurin osa turvapaikanhakijoista saapui islamilaistaustaisista Afganistanista, Syyriasta, Irakista ja Somaliasta. Islamissa suvaitaan huonosti alkoholinkäyttöä, ja esimerkiksi maaseudun vähemmin koulutetun väen pikkukylissä asiasta ei kerrota lapsille välttämättä mitään. 

Kaupungeissa ja koulutetussa väestöryhmässä tiedetään enemmän. Silti Suomi voi olla usealle monella tapaa yllättävä ja hämmentävä paikka.

– Yksi kysymys on, että kun Suomessa alkoholin myynti alle 18-vuotiaalle on kiellettyä, niin pidetäänkö siitä todella kiinni, kuvailee A-klinikkasäätiön palveluesimies Johanna Mononen alaikäisten turvapaikanhakijoiden havaintoja suomalaisesta alkoholikulttuurista.

Mononen puhui A-klinikkasäätiön kokemusasiantuntijuuspäivässä. A-klinikkasäätiön omien yksiköiden nuoret, joita on yhteensä 120 ja yksiköiden työntekijät ovat kertoneet havainnoistaan.

– Yksiköt on perustettu viime syksyn aikana ja nuoret ovat vaihtuneet niissä jonkin verran. Olemme pitäneet teemaa yllä osana kulttuurikasvatusta, jossa yhtenä osa-alueena on päihteet. 

Nuoret ovat kertoneet Monoselle, että alkoholinkäyttö näkyy suomalaisten vapaa-ajanvietossa.

– Se on se parin promillen tiukka känni, eikä niin, että olisi vain vähän otettu, Mononen sanoi tilaisuudessa.

Myös juomiseen liittyvä tasa-arvo on herättänyt keskustelua. 

– Naiset voivat mennä baariin miesten lailla ja vetää pään täyteen siellä tyttöporukalla ilman, että siellä on ketään miestä holhoamassa. Kun sitten tullaan tunnustamaan tulisesti rakkautta, niin kyllä se voi luoda väärän käsityksen siitä, miten naisten kanssa tulee toimia, Mononen kuvailee.

Turvapaikanhakijat liikkuvat usein samasta kulttuurista tai samasta maasta tulleiden kanssa. Monosen mukaan moni heistä kokee, että suomalaisiin on helpompi saada yhteys esimerkiksi puistoissa, joissa ihmiset ovat viettämässä aikaa ja mahdollisesti nauttimassa alkoholia.

Myös vastaanottokeskuksen sijainnilla ympäristönä on suuri vaikutus.

– Kaupungissa on sekä enemmän tarjontaa kokeiluille, että tuttua väkeä, joka on asunut siellä jo pidempään. Alaikäisten maahanmuuttajien päihdekasvatuksessa suomalaisesta alkoholinkäytöstä olisi tärkeää avoimuus ja rehellisyys ja se, ettei peiteltäisi asioita, Mononen tiivistää.