"Hei sinä kaunis nainen" – lähentelyä vai ystävällistä tutustumista?

– Meille on kerrottu esimerkiksi, että kadulla vastaan kävelevälle kauniille naiselle voi hymyillä, mutta ei kannata koskea tai puhua. Suomalaiset ovat melko ujoja, 27-vuotias Mahmod Dhari kertoo.

Dhari ja Rami Almemari, 23, ovat asuneet nyt noin neljä kuukautta Hennalan vastaanottokeskuksessa Lahdessa. Molemmat miehet ovat lähtöisin Irakista.

– Moni asia on Suomessa samanlaista kuin Irakissa, vain naisten vaatteet ovat erilaiset. Ei Irakissakaan saa koskea naiseen ilman lupaa, paitsi jos on esimerkiksi ystävä tai sukulainen, Dhari sanoo.

Hennalassa asuu tällä hetkellä 530 turvapaikanhakijaa, jotka ovat kotoisin muun muassa Afganistanista ja Irakista. Kulttuurin opetus nivoutuu luontevasti yhteen suomen kielen opetuksen kanssa, kertoo Suomen Punaisen Ristin (SPR) työntekijä Ilkka. Hän haluaa käyttää vain etunimeään.

– Kun opetan sanan "kaunis", käyn samalla läpi, missä tilanteissa sitä voi käyttää. Toista ei esimerkiksi heti ensimmäiseksi kannata kutsua kauniiksi naiseksi, Ilkka sanoo.

Naisen asemasta ja seksuaalikulttuurista on lisäksi pidetty asukkaille infotilaisuuksia niin SPR:n kuin poliisin toimesta. Heille on myös jaettu Maahanmuuttoviraston valtakunnallista materiaalia aiheesta. 

Avoimet arabit, hiljaiset suomalaiset 

Arabikulttuuriin kuuluu Ilkan mukaan tunteiden avoin näyttäminen ja suoruus. Suomalaiset taas haluavat tutustua ja keskustella hyvin hienovaraisesti, joten tutustuessa voi olla edessä kahden erilaisen kulttuurin yhteentörmäys.

Turvapaikanhakijoille on kerrottu, että Suomessa kumppani löytyy usein ystäväpiiristä. Ensin tutustutaan, ystävystytään ja sitten mahdollisesti seurustellaan. Moni löytää kumppaninsa ravintoloista ja yökerhoista, joten turvapaikanhakijoille on kerrottu myös suomalaisesta baarikäyttäytymisestä.

Silmiin katsomisella on eri kulttuureissa eri merkitys. Suomessa nainen voi katsoa miestä silmiin ilman, että kyseessä on kutsu makuuhuoneen puolelle. Hennalassa asiasta ei ole Ilkan mukaan ollut tarvetta keskustella.

– Meillä on paljon naisohjaajia töissä, eivätkä he väistä katsetta vaan ohjaavat hyvin miesjoukkoja, Ilkka sanoo. 

Keskisormet alas 

Dhari ja Almemari ovat lukeneet, mitä turvapaikanhakijoista kirjoitetaan uutisissa ja sosiaalisessa mediassa. Miehet kertovat näkevänsä keskisormea vilauttelevia paikallisia päivittäin. Välillä heiltä tivataan, miksi he ovat tulleet Suomeen. Molemmat toivovat suoran keskustelun lieventävän pelkoja puolin ja toisin.

– Jos et tunne minua, miksi teet noin? Tule mieluummin juttelemaan ja kerron itse itsestäni ja kulttuuristani, Almemari sanoo.

Ilkka pitää ongelmallisena sitä, että kaikki turvapaikanhakijat niputetaan yhdeksi ryhmäksi, vaikka eri-ikäisiä tulijoita on monista erilaisista maista. Se olisi sama kuin kaikki Kiinaan muuttavat eurooppalaiset survottaisiin yhteen muottiin.

– Kulttuurieroja on, mutta en näe, että ahdistelu kuuluu kumpaankaan kulttuuriin, hän sanoo.