Tällainen on Tampereella tutkittu kehoon asennettava älyimplantti, joka katoaa jäljettömiin

Palmroth kertoo, että joissakin biohajoaviin antureihin liittyvissä tutkimuksissa on keskitytty monimutkaisten rakenteiden toteuttamiseen. Tampereella asiaa lähdettiin pohtimaan toisesta suunnasta:

– Halusimme, että anturin rakenne olisi mahdollisimman yksinkertainen, jotta se olisi helppo valmistaa ja valmistus skaalata teolliseenkin mittakaavaan.

Lue myös: Ihmisen varaosien kehittäjät yhdistävät voimiaan Suomessa – lääketieteelliselle 3D-printtaukselle povataan huimia näkymiä

Biohajoava älyimplantti ei itsessään ei vaadi sisäistä virtalähdettä, vaan se saa mittauksen aikana virtansa langattomasti lukijakelan kautta. Myöhemmin koko anturi sähköä johtavine magnesium-osineen hajoaa vaarattomasti hiilidioksidiksi ja vedeksi.

Älyimplanttien potilaskäyttö vielä kaukana tulevaisuudessa

Biohajoavan älyimplantin avulla voitaisiin tulevaisuudessa seurata vaikkapa kallovamman paranemista.

Palmrothin tutkimuksessa paineantureita testattiin mm. upottamalla niitä kehon olosuhteita jäljittelevään 37-asteiseen liuospulloon, johon lisättiin painetta. Antureiden antamia lukemia mitattiin langattomasti pullon läpi.  Mittausten jälkeen anturi alkoi hiljalleen hajota, kuten tarkoitus onkin.

Voisi kuvitella, että tästä olisi enää kohtalaisen pieni hyppäys siihen, että älyimplantteja alettaisiin asentaa ihmisiin, mutta Palmroth toppuuttelee. Hän toteaa, että varsinaiseen potilaskäyttöön päästäneen vasta vuosikymmenten päästä.

– Itse teknologiassa ja sen kestävyydessä on edelleen haasteita. Kehon olosuhteet ovat niin rankat, että anturit alkavat herkästi näyttää vääriä lukemia. Ja vaikka anturi olisi viimeisen päälle valmiina, niin siinä menisi silti luultavasti vuosia, että niiden käyttöön saataisiin kaikki hyväksynnät, Palmroth selventää.

Lue myös: TE: Vapaaehtoisille on asennettu mikrosiruja myös Helsingissä – Tukholmassa sirun on saanut jo 500 ihmistä

Palmroth uskoo, että biohajoavat älyimplantit tulevat kuitenkin parantamaan tulevaisuudessa ihmisten elämää monin eri tavoin.

– Älyimplanteilla voitaisiin korvata erilaisia kuvantamismenetelmiä ja saada oleellista tietoa aikaisemmin, jolloin mahdollisiin ongelmiin ja komplikaatioihin esimerkiksi paranemisessa pystyttäisiin puuttumaan paljon nopeammin. Tämä lyhentäisi sairaslomapäiviä ja tuottaisi yhteiskunnalle säästöjä.

Hajoaminen on tavoite, mutta samalla haaste

Biohajoavan älyimplantin tehtävä on siis hajota elimistössä käytön jälkeen, mutta samalla hajoaminen aiheuttaa myös teknisiä haasteita anturin toiminnalle.

– Koska anturit biohajoavat, niin ne pitää myös suojata, jotta ne toimisivat halutun ajan. Tämä on edelleen suuri tekninen haaste. Miten anturi suojataan, jotta sen toiminta on tarpeeksi stabiilia sen ajan, kun sen täytyy olla. Ja sitten kaiken pitää kuitenkin poistua kehosta, Palmroth toteaa.

Palmroth kertoo, että myös anturien tuottaminen on haasteellista ja herkkien materiaalien työstämiseen tarvitaan omanlaiset hellävaraiset valmistusmenetelmät.

Mutta kunhan tekniset haasteet saadaan selätettyä, biohajoaville älyimplanteille voi jatkossa löytyä lukuisia käyttökohteita.

– Vain mielikuvitus on rajana, kunhan pitää mielessä sen, että mittaus on väliaikainen ja myöhemmin anturi hajoaa, Palmroth huomauttaa.

• Eilen19:17
  Ilves

  Näin ihmisen toiminta muuttaa ilveksen käyttäytymistä – ruoka houkuttelee asutuksen lähelle
• 26.2.06:51
  Sydänterveys

  Todellinen terveysriski: Tämä yöllinen seikka voi vaikuttaa kolesteroliarvoihisi
• 24.2.12:00
  Vanhemmuus

  Yksi seikka paljastaa tehokkaasti lapsen äkillisen ja vakavan sairauden: "Tärkeä hälytysmerkki"
• 24.2.08:00
  Historia

  Kaarina Maununtyttären hautatutkimuksesta kovia syytöksiä tutkijalle – nyt puhuu arkkipiispa
• 23.2.08:12
  Kananmuna

  Tiesitkö? Kananmunaa kannattaakin keittää 32 minuuttia
• Lataa lisää