Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Tällainen on norjalaisvuori, jolla suomalaiset retkeilijät katosivat – "Vuorella liikkuminen on hyvin haasteellista lumiturvallisuuteen nähden"

1:04Asiantuntija: Lumivyöryn sattuessa mitään ei ole  tehtävissä
Julkaistu 03.01.2019 15:06
Toimittajan kuva

Petteri Savolainen

petteri.savolainen@mtv.fi

Norjalaisviranomaiset etsivät kolmen suomalaismiehen ja yhden ruotsalaisnaisen muodostamaa ryhmää suomalaisittain Mustikaksi ristityltä Blåbærfjelletilta. Vuori kohoaa noin 1400 metriä merenpinnasta.

Mustikka sijaitsee Tamokdalen-nimisen laakson laidalla. Suomalaisasiantuntijan mukaan laakso on hyvin lumivyöryherkkää aluetta.

– Vuorella on noin 1200 metrin korkeusero. Tieltä huipulle on matkaa noin kolme kilometriä. Siitä saa käsityksen alueen laajuudesta, sanoo laaksossa toista kotiaan pitävä lumiturvallisuusasiantuntija Jarkko Henttonen.

Henttosen mukaan vyöryalueiden luokitteluun käytetään Kanadassa kehitettyä skaalaa.

– Se on skaala, joka kertoo, kuinka alttiiksi vyörymaastossa joutuu ja kuinka helppoa siellä on navigoida suhteessa vyöryjen laukeamisalueisiin, vyöryuriin ja kertymäalueisiin. Skaala on kolmitasoinen. Blåbærfjellet on luokiteltu kolmostason maastoksi paikallisessa oppaassa.

Laskettelijalle helppo

Henttosen mukaan alue on erittäin haastava suhteessa lumivyöryihin ja lumiturvallisuuteen. Mutta laskettelua ajatellen laskun teknisenä suorituksena maasto on helpohkoa.

– Siellä on paljon vyöryväyliä, vyöryjen laukeamisalueita ja kertymäalueita. Se tekee vuorella liikkumisesta hyvin haasteellista lumiturvallisuuteen nähden.

Kelkalla tai suksilla

Lumiturvallisuuskouluttaja sanoo, että suurin osa maapallon vuoristoissa syntyneistä lumivyöryistä lähtee liikkeelle itsekseen.

Syitä on käytännössä kaksi. Lumipeite heikkenee, romahtaa ja lähtee liikkeelle tai lumipeitteeseen kerääntyy lumisateen tai vesisateen vuoksi lisää massaa ja lumi lähtee liikkumaan.

Valtaosa lumivyöryonnettomuuksista tapahtuu Henttosen mukaan asteikon kolmostasolla.

– Ihmisen aiheuttamat lumivyöryt ovat mahdollisia tällä tasolla, ykköstasolla ne ovat epätodennäköisiä.

Vyörytuntijan mukaan ihminen voi aiheuttaa vyöryn esimerkiksi lasketellessaan, moottorikelkalla tai vaikka lumikenkäillessään.

– Kysehän on silloin siitä, että ihminen aiheuttaa omalla massallaan lumipeitteeseen rasituksen. Sitten lumipeitteessä täytyy olla joku heikkous, joka pettää ja vyöry voi lähteä liikkumaan. Valtaosan lumivyöryonnettomuuksista aiheuttaa laattavyöry.

Hentosen mukaan lumivyöryyn joutuessaan ei ole paljoa tehtävissä. Tärkein turvallisuustekijä on ennakointi. Reitit täytyisi valita sen mukaan, minkälaisesta lumivyöryalueesta on kyse. Vaarallisille alueille ei pitäisi mennä.

Henkilökohtaista

Jarkko Henttonen viettää varsinkin keväisin pitkiä aikoja Tamokdalenissa.

– Tämä on henkilökohtaisellakin tasolla vähän ikävämpi tilanne kuin jotkut toisaalla tapahtuneet onnettomuudet, joita olen kommentoinut.

Henttonen kertoo, että Tamokdalen on kapea ja vyöryjä tulee joskus tielle. Kolmeen kohtaan on asennettu vyörypuomit, jotka katkaisevat liikenteen tarvittaessa.

Loukkaantumisia on tapahtunut ja yksi kuolemantapaus 1970-luvulla. Tuolloin henkilö menehtyi autoon vyöryn sattuessa.

Lisää aiheesta:

Pallastunturin lumivyöry: Lumen alle jääneen elinmahdollisuudet pienenevät selvästi jo vartissaYlimeteorologi lumivyöryn petollisuudesta: Rinnettä lasketaan pari kertaa ongelmitta – sitten tuuri loppuuJos näet tämän näyn rinteessä, käänny ympäri – näin tunnistat lumivyöryä ennakoivat merkitLumivyöryvaara vaanii Lapin tuntureilla – tilanne elää jatkuvasti: "Olosuhteet voivat muodostua otollisiksi isommillekin vyöryille"Lumivyöryvaara Alpeilla on hyvin korkea ja tilanne rinteiden ulkopuolella erittäin vaarallinen – "Sinne ei pitäisi mennä, mutta se ei näytä ihmisiä huolettavan"Missä ovat Norjassa kadonneet suomalaisretkeilijät? Lumivyörykouluttaja Tromssan turmasta: "On muitakin vaaroja kuin lumivyöryt"
NorjaLumivyörytKotimaa

Tuoreimmat aiheesta

Norja
  • 18.10.21:03
    Kirjallisuus

    Roy Jacobsen kuollut

  • 16.10.18:43
    Europol

    Iso operaatio Itämerellä: Poliisi sai kiinni 40 rikollista

  • 16.10.13:06
    Yhdysvallat

    Suurlähetystön vartija antoi salaisia ja yksityiskohtaisia tietoja Venäjälle

  • 12.10.09:55
    Nobel

    Nobel-kohu: Rauhanpalkinnon voittaja saattoi paljastua vakoilun takia

  • 10.10.17:39
    Nobel

    Nobel-voittaja Machado omistaa palkinnon Trumpille