Mainos

Tällainen on norjalaisvuori, jolla suomalaiset retkeilijät katosivat – "Vuorella liikkuminen on hyvin haasteellista lumiturvallisuuteen nähden"

1:04

Norjalaisviranomaiset etsivät kolmen suomalaismiehen ja yhden ruotsalaisnaisen muodostamaa ryhmää suomalaisittain Mustikaksi ristityltä Blåbærfjelletilta. Vuori kohoaa noin 1400 metriä merenpinnasta.

Mustikka sijaitsee Tamokdalen-nimisen laakson laidalla. Suomalaisasiantuntijan mukaan laakso on hyvin lumivyöryherkkää aluetta.

– Vuorella on noin 1200 metrin korkeusero. Tieltä huipulle on matkaa noin kolme kilometriä. Siitä saa käsityksen alueen laajuudesta, sanoo laaksossa toista kotiaan pitävä lumiturvallisuusasiantuntija Jarkko Henttonen.

Henttosen mukaan vyöryalueiden luokitteluun käytetään Kanadassa kehitettyä skaalaa.

– Se on skaala, joka kertoo, kuinka alttiiksi vyörymaastossa joutuu ja kuinka helppoa siellä on navigoida suhteessa vyöryjen laukeamisalueisiin, vyöryuriin ja kertymäalueisiin. Skaala on kolmitasoinen. Blåbærfjellet on luokiteltu kolmostason maastoksi paikallisessa oppaassa.

Laskettelijalle helppo

Henttosen mukaan alue on erittäin haastava suhteessa lumivyöryihin ja lumiturvallisuuteen. Mutta laskettelua ajatellen laskun teknisenä suorituksena maasto on helpohkoa.

– Siellä on paljon vyöryväyliä, vyöryjen laukeamisalueita ja kertymäalueita. Se tekee vuorella liikkumisesta hyvin haasteellista lumiturvallisuuteen nähden.

Kelkalla tai suksilla

Lumiturvallisuuskouluttaja sanoo, että suurin osa maapallon vuoristoissa syntyneistä lumivyöryistä lähtee liikkeelle itsekseen.

Syitä on käytännössä kaksi. Lumipeite heikkenee, romahtaa ja lähtee liikkeelle tai lumipeitteeseen kerääntyy lumisateen tai vesisateen vuoksi lisää massaa ja lumi lähtee liikkumaan.

Valtaosa lumivyöryonnettomuuksista tapahtuu Henttosen mukaan asteikon kolmostasolla.

– Ihmisen aiheuttamat lumivyöryt ovat mahdollisia tällä tasolla, ykköstasolla ne ovat epätodennäköisiä.

Vyörytuntijan mukaan ihminen voi aiheuttaa vyöryn esimerkiksi lasketellessaan, moottorikelkalla tai vaikka lumikenkäillessään.

– Kysehän on silloin siitä, että ihminen aiheuttaa omalla massallaan lumipeitteeseen rasituksen. Sitten lumipeitteessä täytyy olla joku heikkous, joka pettää ja vyöry voi lähteä liikkumaan. Valtaosan lumivyöryonnettomuuksista aiheuttaa laattavyöry.

Hentosen mukaan lumivyöryyn joutuessaan ei ole paljoa tehtävissä. Tärkein turvallisuustekijä on ennakointi. Reitit täytyisi valita sen mukaan, minkälaisesta lumivyöryalueesta on kyse. Vaarallisille alueille ei pitäisi mennä.

Henkilökohtaista

Jarkko Henttonen viettää varsinkin keväisin pitkiä aikoja Tamokdalenissa.

– Tämä on henkilökohtaisellakin tasolla vähän ikävämpi tilanne kuin jotkut toisaalla tapahtuneet onnettomuudet, joita olen kommentoinut.

Henttonen kertoo, että Tamokdalen on kapea ja vyöryjä tulee joskus tielle. Kolmeen kohtaan on asennettu vyörypuomit, jotka katkaisevat liikenteen tarvittaessa.

Loukkaantumisia on tapahtunut ja yksi kuolemantapaus 1970-luvulla. Tuolloin henkilö menehtyi autoon vyöryn sattuessa.

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.