Lapissa lumivyöryriski ei vuodenaikaan nähden ole tavallista korkeammalla. Turvallisuus hoidettujen rinteiden ulkopuolella laskiessa tulee kuitenkin ottaa huomioon, sillä vyöryn riski on keväthangilla olemassa.
Lumipeitteen paksuus on nyt noin metrin tai hieman alle, eikä lumivyöryriskiä kasvattavia voimakkaita lumisateita ole tämänhetkisen ennusteen mukaan tulossa, kertoo ylimeteorologi Alberto Blanco Sequeiros Ilmatieteen laitokselta.
Pääsiäiseksi pohjoiseen suuntaavat saavat todennäköisesti nauttia hyvin keväisestä säästä.
Lue myös: Jos näet tämän näyn rinteessä, käänny ympäri – näin tunnistat lumivyöryä ennakoivat merkit
– Normaalia keliä tähän vuodenaikaan nähden. Aurinkohan alkaa sulattamaan lunta, vaikka ilman lämpötila ei menisikään plussalle. Lumipeite kyllä sitten painuu, sanoo Blanco Sequeiros.
Kymmenen päivän ennusteessa päivälämpötilat ovat koko Lapissa plussan puolella ja yölämpötilat noin viiden pakkasasteen kieppeillä.
Ilmatieteen laitoksen ylläpitämässä lumivyöryennusteessa tunturialueiden vaaraluokka on pääosin kakkostasolla kohtalainen. Käsivarressa Kilpisjärvellä riski on pykälän korkeammalla kolmostasolla, jolloin lumivyöryn riski on huomattava. Ennusteet laaditaan päivittäin, ja ne koskevat hoitamattomia luonnonrinteitä.
Pohjois-Norjassa Tromssassa sattui eilen tuhoisia lumivyöryjä, joissa kuoli ainakin neljä ihmistä. Blanco Sequeiroksen mukaan vaikuttaa siltä, että spontaanit lumivyöryt saivat alkunsa runsaasta lumisateesta.
Suomessa lumivyöryn aiheuttaa usein ihminen
Lumisade on Blanco Sequeiroksen mukaan lumivyöryjen synnyssä kaikista suurin tekijä.
Vanhan lumen päälle satava uusi lumi painaa, jolloin vanhan lumen on stabiloiduttava eli tasattava uutta painoa ja sen aiheuttamaa painetta. Painon vaikutuksesta lumi hiljalleen tiivistyy ja tasapainottuu.
Massan lisääntyminen esimerkiksi lumisateen seurauksena voi aiheuttaa lumipeitteeseen jännitystä, mikä puolestaan voi saada lumipeitteen sortumaan. Rinteessä tästä syntyy lumivyöry.
– Voisi kuvata siten, että kun ihminen kannattelee kauppakassia ja siihen aletaan maitopurkkeja laittamaan, niin kyllä se käsi värähtää aina kun purkki tipahtaa sinne kassiin. Vähän sama tilanne on siinä, että kun massaa aletaan lisäämään lumen päälle, niin se ei heti pysty reagoimaan siihen massaan ennen kuin se tasoittuu, Blanco Sequeiros sanoo.
Lumisateen lisäksi lumivyöryn aiheuttava paino voi olla myös hiihtäjä tai moottorikelkka. Hiihtäjän aiheuttamasta pistemäisestä painosta voi tulla isokin paine lumipeitteeseen.
– Suomessa suurin osa lumivyöryistä on ihmisen toiminnasta aiheutuneita. Oikeastaan meillä ei ole yhtään tullut havaintoja kelkasta syntyneestä lumivyörystä, ne ovat kaikki olleet hiihtäjiä, laskettelijoita tai lumilautailijoita, Blanco Sequeiros sanoo.
Suomessa sataa Blanco Sequeiroksen mukaan vähemmän lunta kuin esimerkiksi Norjassa tai Keski-Euroopassa, minkä vuoksi lumivyöryt aiheutuvat useammin muista syistä.
Jos lumen koostumus epäilyttää, tulisi jättää laskematta
Oman hankaluutensa tuo se, että lumivyöryt ovat vaikeita ennustaa. Lumisateen ja esimerkiksi hiihtäjän painon lisäksi osuutensa on lumipeitteen ominaisuuksilla ja lumen koostumuksella.
Tuurillakin on lumivyöryn synnyssä osuutensa.
– Ne ovat juuri näitä tilanteita, että lasketaan samaa rinnettä pari kolme kertaa, eikä mitään tapahdu. Sitten neljännellä kerralla se lähtee vyörymään, Blanco Sequeiros sanoo.
Puuterilumille haikailijan on syytä selvittää lumen ominaisuudet etukäteen ja malttaa jättää laskematta, jos lumessa on heikkoja kerroksia.
Myös paikallistuntemus on tärkeää. Rinteissä vyörymään lähtevän lumen lisäksi vaaratilanteita voivat aiheuttaa niin sanotut lumilipat, jotka voivat muodostua rinteiden reunoille tuulen kasatessa lunta tuntureissa.
Lisäksi on tärkeää muistaa turvallisuus sekä turvavälineet.
– Piippari ja kännykkä ja lapio ja sondi, ja että ei koskaan yksin rinteeseen. Aina pitää ilmoittaa, missä on, Blanco Sequeiros luettelee.