2000-luvun alussa ehdittiin iloita muutama vuosi siitä, että vuokra-asuntomarkkinoilla oli tasapainoisempi tilanne kuin aikoihin. Jopa kovan rahan vuokra-asuntoja oli paikoin tarjolla enemmän kuin kysyntää. Vuokranantajat joutuivat tosissaan panostamaan asuntojensa laatuun, jotta ne menivät kohtuuajassa vuokralle ja vuokralaiset viihtyivät asunnoissaan.
Parin viime vuoden aikana tilanne on markkinoilla kääntynyt taas toiseen suuntaan. "Yli kymmenen prosenttia vuokra-asunnoista, siis yksityisistä vuokra-asunnoista, on poistunut markkinoilta", toteaa Suomen Vuokranantajien hallituksen puheenjohtaja Antti Arjanne. "Yksityisiä vuokra-asuntoja on noin 240000. Kolmen, neljän viime vuoden aikana noin 35000 on poistunut ja tilalle on tullut alle 10000. Pahiten supistuma koskee Helsinkiä - keskustan lisäksi koko suur-Helsinkiä, jossa yksityisistä vuokra-asunnoista on kadonnut 15-20%. Julkisia vuokra-asuntoja on tullut tilalle vain muutama prosenttiyksikkö."
Helsingin vuokra-asuntomarkkinat ovat selvästi vaikeutuneet. Ihmiset eivät löydä enää sellaista vuokra-asuntoa kuin haluaisivat, vaan joutuvat tyytymään siihen, minkä saavat. Näytöille on taas alkanut muodostua jonoja ja päätökset on tehtävä nopeasti.
Suunnanmuutos selittyy asuntojen hintojen nopealla nousulla. "Suuri osa vuokranantajista on myynyt asuntonsa suur-Helsingissä sen takia, että hinnat ovat nousseet niin paljon", Arjanne sanoo. "Omistajilla on ollut suuri kiusaus myydä vuokra-asunto pois ja hyödyntää se pieni voitto, joka siihen on tullut. Tämä korostuu varsinkin siinä tapauksessa, kun asuntoa on korjattu: korjauskuluja saa muuten vähentää tasaerin kymmenen vuoden kuluessa, mutta myydessä ne saa vähentää heti kokonaisuudessaan."
Vuokrien nousu tulee lisäämään ajan mittaan vuokra-asuntosijoitusten kannattavuutta ja sitä kautta myös tarjontaa, mutta sekä vuokralaisten että vuokranantajien mielestä tasaisempi kehitys vuokra-asuntomarkkinoille olisi tervetullut. Tähän valtiokin voisi tukitoimillaan vaikuttaa.
"Jos henkilö esimerkiksi perii asunnon, sitä ei olisi pakko myydä perintöveron maksamiseksi, jos se jätetään vaikkapa viideksi vuodeksi vuokra-asunnoksi", Arjanne esittää. "Jos huoneistoa korjataan sillä tavalla, että se täyttää nykyaikaiset vaatimukset sitä kuitenkaan varsinaisesti perusparantamatta, korjauksen aiheuttamat kustannukset pitäisi saada vähentää välittömästi. Tällä tavalla Helsingin vuokramarkkinat säilyisivät tasapainoisempina ja kaupungin kilpailukyky olisi parempi."
Vuokra-asuntopulaa on pahentanut myös se, että uusia vuokra-asuntoja on rakennettu viime vuosina varsin vähän. Tähänkin löytyy syy omistusasuntomarkkinoiden vahvasta imusta. Rakennusliikkeiden ja yleishyödyllisten asuntorakennuttajien keskittyessä omistusasuntojen gryndaustuotantoon ja myyntiin, vuokra-asuntojen tuotanto on hiipunut ennätysalhaiseksi.
Mielenkiintoinen poikkeus löytyy kuitenkin Helsingin Puotilasta Vuosaaren sillan kupeesta. "Saimme noin 2000-luvun alkupuolella Helsingin kaupungilta tontti- tai korttelivarauksen tälle alueelle", kertoo Osuuspankkien Eläkekassan toimitusjohtaja Pekka Korhonen.
"Kaava oli laadintavaiheessa ja ilmeisesti herätti jossain määrin keskustelua se, että tavoitteenamme oli tehdä kovan rahan vuokra-asuntoja alueelle, joka oli mielletty nimenomaan kovan rahan omistusasuntojen toteuttamiseen."
Korhonen kertoo, ettei vuokrauksessa ole ollut ongelmia. Ensimmäinen talo on senioritalo, joka on vuokrattu kokonaan seniori-ikäisille asukkaille ja suunniteltu heidän tarpeistaan lähtien. Noin kaksi kertaa isompi rakennusmassa on puolestaan perinteisempi kovan rahan vuokratalo.
"Myös siellä on kiinnitetty erityistä huomiota asuttavuuteen - tilojen laatuun, varastojen riittävyyteen, säilytystiloihin ja miljööseen. On pohdittu sitä, mitä asuminen voi parhaimmillaan olla."
Asuntojen vuokrataso on 15-17 €/neliö/kk. Uutta korkeatasoista vuokra-asuntotuotantoa on tulossa myös esimerkiksi Helsingin Arabianrantaan. Mielenkiintoinen kohde, Korhonen arvioi: "Kaupunki asetti vaatimuksena 75 huoneistoneliön keskipinta-alan. Se on ollut aikamoinen haaste, kun suunnittelua on jatkettu arkkitehtikilpailun jälkeen. Näyttää kuitenkin siltä, että löydämme erinomaisia ratkaisuja. Tavoite on, että pääsisimme rakentamaan jo tämän vuoden lopulla ja kohde olisi valmis noin 18 kuukauden kuluttua."
(JKA 18.5.2007)