Syyttäjä: Tilanpitäjät laiminlöivät eläintenhoitoa törkeästi – "Mitään koiraa ei ole jätetty laatikkoon kuolemaan"

Syyttäjä vaatii hevostilaa Konnevedellä Keski-Suomessa pitäneille miehelle ja naiselle vähintään ehdollista vankeusrangaistusta laiminlyönneistä eläimiä kohtaan.

Syyttäjän mukaan kaksikko aiheutti tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella tarpeetonta kärsimystä tilan eläimille, jättäen eläimiä ilman vettä, ravintoa, suojaa ja tarpeellista hoitoa vuosina 2012–2018. Tilalla oli syyttäjän mukaan enimmillään 37 koiraa, 92 lammasta ja noin 30 hevosta.

– Pääosa koirista ei ole saanut riittävästi vettä ja sopivaa ravintoa, minkä vuoksi ne ovat olleet nälkäisiä ja janoisia, osaa koirista on pidetty pitkiä aikoja häkeissä, koirien tilat ovat olleet useimmiten siivottomassa kunnossa, koirien sairauksien ja vammojen hoito on laiminlyöty eikä niitä ole viety riittävän nopeasti tai ollenkaan eläinlääkärille, syyttäjä luettelee syytekirjelmässä perusteita syytteelle.

Syyttäjän mukaan koiria on myös hävinnyt tilalta selittämättömästi ja yksi huonokuntoinen koira on astutettu väkisin. Tilalta löytyi haastehakemuksen mukaan kultainen noutaja, jolla oli korvatulehdus, shetlanninlammaskoira, jolla oli avomurtuma jalassa ja Bernin paimenkoira, jolla oli suussaan ilmeisesti suuri kasvain.

– Ainakin yksi koira on jätetty kuolemaan itsekseen eli chihuahua Fanni, joka oli laihtunut, tärissyt ja kouristellut, oli laitettu laatikkoon kuolemaan, syyttäjä katsoo.

"Mitään koiraa ei ole jätetty laatikkoon kuolemaan"

42-vuotias mies kiistää kohdelleensa koiria huonosti ja sanoo kirjallisessa vastauksessaan, että koirat ja kenneltoiminta olivat naisen vastuulla. 39-vuotias nainen myöntää syyllistyneensä perusmuotoiseen eläinsuojelurikokseen jättämällä hevoset ja koirat osittain vaille tarpeellista hoitoa huolimattomuudesta. Nainen sanoo, että esimerkiksi osalla koirista turkki on ollut jonkin aikaa hoitamaton ja kynnet kasvaneet liian pitkiksi. Hän kuitenkin kiistää, että koirat olisi jätetty vaille vettä ja ravintoa ja sanoo, että eläinlääkäriin on otettu yhteyttä sairauksien vuoksi.

– Riidatonta on, että koirien hampaiden hoito on laiminlyöty. Mitään koiraa ei ole jätetty laatikkoon kuolemaan saati koiria hävinnyt selittämättömästi. Koiria ei ole astutettu väkisin.

Syyttäjä katsoo, että hevosetkaan eivät saaneet riittävästi niille sopivaa ravintoa tai vettä ja useat hevoset ovat olleet laihoja. Pidossa oli syyttäjän mukaan myös lukuisia muita puutteita.

– Hevosten aitaus on ollut sellainen, että eläimet ovat päässeet sieltä helposti karkaamaan ja vaellelleet itsekseen myös tilan ulkopuolella. Koiria on myös jäänyt hevosten tallomiksi. Ainakin yksi hevonen on jätetty pilttuuseen kuolemaan, syyttäjä sanoo.

Syytetty nainen kiistää jyrkästi sen, että hevonen olisi jätetty kuolemaan tai että koiria olisi jäänyt hevosten tallomaksi.

– Mitään eläinsuojelurikoksen tunnusmerkistön täyttäviä laiminlyöntejä eivät vastaajat ole (hevosten osalta) tehneet. Päinvastoin. Hevosista on pidetty hyvää huolta ja ne ovat menestyneet kansallisissa este- ja kouluratsastuskilpailuissa, hänen kirjallisessa vastauksessaan sanotaan.

Tilalla lopetetut lampaat syötettiin koirille

Syyttäjän mukaan myös lampaita kohdeltiin tilalla kaltoin. Eläimiä kerittiin syyttäjän mukaan liian harvoin, sorkkia ei hoidettu kunnolla, eläimet olivat aliravittuja, vettä ei ollut aina tarjolla ja useita kymmeniä lampaita kuoli itsekseen. Syyttäjän mukaan parivaljakko myös hautasi yhdessä kymmeniä lampaita tai hävitti niitä muuten kuin toimittamalla poltettavaksi.

Vastaajat kiistävät, että kymmeniä lampaita olisi kuollut itsestään tai että he olisivat haudanneet lampaita. Naisen kirjallisessa vastauksessa kerrotaan, että tilalla teurastetut, lopetetut tai muuten kuolleet lampaat on kaikki käytetty koirien ravinnoksi.

Lampaiden hoidosta huolehtinut mies myöntää lampaiden huonon kohtelun osittain. Vastauksessaan hän sanoo laiminlyöneensä lampaiden keritsemisen ja sorkkien hoidon. Hän vetoaa siihen, että oli sairastunut vuonna 2015, ja sanoo ettei kaltoinkohtelu ollut tahallista.

Syyttäjä vaatii kummallekin törkeän eläinsuojelurikoksen ja sivutuotelakirikkomuksen lisäksi kymmenen vuoden eläintenpitokieltoa ja eläinten tuomitsemista valtiolle, mitä syytetyt vastustavat.Syyttäjä vaatii miehelle ja naiselle vankeusrangaistusta lukuisten koirien, lampaiden ja hevosten kaltoinkohtelusta.