Syyrian sota ja Yhdysvaltojen passiivisuus lisäsivät Venäjän vaikutusvaltaa Lähi-idässä

15:33
Syyrian sodan konfliktin seurauksista keskusteltiin Uutisaamussa aiemmin, katso videolta keskustelu sodan eskaloitumisesta.

Syyrian sota on käynyt osanottajilleen kalliiksi, mutta ehkäpä selkein hyötyjä sodassa on ollut Venäjä. Se on aggressiivisella osallistumisellaan saanut itselleen Lähi-idässä kaipaamansa suuremman roolin.

Samalla Venäjä on varmistanut sen, että Damaskoksessa on sille myönteinen hallitus myös pitkälle tulevaisuuteen.

– Yhdysvaltojen valinta ja kyvyttömyys olla merkittävässä roolissa Syyriassa avasi tämän tilaisuuden Venäjälle, ja Venäjä on nyt tehnyt itsensä välttämättömäksi siinä. Mihin tahansa ratkaisuun Syyriassa päädytään, Venäjää on kuultava siinä, näkee Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Timo Stewart.

Venäjän väliintulo käänsi tilanteen Assadin eduksi

Presidentti Bashar al-Assadin hallinto ei olisi selvinnyt ilman ulkopuolista tukea. Pahimmillaan hallituksen joukoilla oli hallussaan enää vain reilut 20 prosenttia Syyrian pinta-alasta. Iranin ja sen tukemien shiiaryhmien tuki auttoi hallintoa selviämään, ja Venäjän väliintulo vuodesta 2015 lähtien käänsi tilanteen Assadin eduksi.

Hallitus alkoi Venäjän avulla vallata alueita takaisin kapinallisilta. 2016 hallinto sai Venäjän tuella haltuunsa maan taloudellisen keskuksen Aleppon, ja 2018 se kukisti kapinalliset pääkaupunki Damaskoksen lähellä Itä-Ghoutassa.

Länsimaat ovat olleet enimmäkseen haluttomia puuttumaan sotaan. Vaikuttamisen on tehnyt kimurantiksi oppositioryhmien suuri kirjo. Pelkona oli alusta lähtien, että aseellinen tuki oppositiolle voisi päätyä vahvistamaan islamisteja.

Yhdysvaltojen silloisen presidentin Barack Obaman haluttomuutta lähteä mukaan sotaan selittivät myös hänen taakakseen edelliseltä hallinnolta jääneet Irakin ja Afganistanin sodat.

Vaikka Yhdysvallat lopulta lähetti Syyriaan erikoisjoukkoja äärijärjestö Isisiä kukistamaan, on länsimaiden rooli Syyriassa jäänyt viime aikoina pieneksi.

Stewart näkee, että esimerkiksi EU:n ja Yhdysvaltojen suuremmalle rakentavalle roolille voisi olla tilausta. Niillä on kuitenkin Syyriassa vähemmän vipuvartta kuin Turkilla, Iranilla ja Venäjällä, jotka ovat aseistaneet eri osapuolia runsaasti.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja