Syyrian sodan alkamisesta katsotaan tänään kuluneen kymmenen vuotta. 15. maaliskuuta 2011 maan suurimmissa kaupungeissa Damaskoksessa ja Aleppossa pidettiin presidentti Bashar al-Assadin hallintoa vastaan ensimmäiset laajat mielenosoitukset.
Protestit osoittautuivat verisen konfliktin alkutahdeiksi. Protestiliike johti lopulta sisällissotaan, kun Assadin hallinto tukahdutti mielenosoituksia väkivalloin, ja hallituksen vastainen liikehdintä muuttui aseelliseksi. Oppositio pirstaloitui erilaisiksi kapinallisryhmiksi, ja islamisteista tuli keskeinen osa hallinnon vastaista kapinaa.
Assad näytti aluksi olevan ahtaalla, kun Syyrian armeijasta siirtyi suuria määriä sotilaita kapinallisten riveihin, ja suuri osa kansainvälisestä yhteisöstä vaati Assadia luopumaan vallasta. Hallitus myös menetti otteensa suurimmasta osasta Syyriaa.
Isis on vahvistunut
Ratkaisevaa kuoliniskua Assadin hallinnolle ei kuitenkaan tullut, ja konfliktin pitkittyminen ja mutkistuminen pelasi hänen pussiinsa. Sotaan tulivat vuosien varrella osapuoliksi monet ulkovallat, kuten Turkki, Venäjä, Iran ja Yhdysvallat.
– Sota jatkuu edelleen. Intensiteetti vain on paljon matalampi. Assadin hallinto on saanut haltuun ison osan maasta. Kevyitä taisteluita käydään koko ajan. Koko pohjoisraja on käytännössä sellainen, mitä Syyrian hallitus ei hallitse, toteaa Helsingin yliopiston tutkija Timo R. Stewart Uutisaamussa.
Lue myös: Syyrian presidentillä al-Assadilla koronatartunta
Ääri-islamilaisen Isisin vallattua laajoja alueita Syyriasta 2014 Yhdysvallat liittyi sotaan, mutta keskittyi Isisin vastaiseen taisteluun.
– Isis on pystynyt viime vuoden aikana vahvistumaan aavikolla. Syyrian armeija ei yksin pysty Isisiä kukistamaan. Isis pystyy hyödyntämään aavikko-olosuhteita ja tekemään iskuja Syyrian hallintoa ja sitä tukevia joukkoja vastaan, Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava Tiina Hyyppä kertoo.
9:12
– Venäjä puolestaan on pyrkinyt vahvistamaan läsnäoloaan Isisin alueilla. Yhdysvaltain läsnäolo Syyrian itäisissä ja koilisissa osissa taas on erittäin tärkeää, ettei Isis pääse vahvistumaan siellä, Hyyppä jatkaa.
Uutta kalifaattia ei tällä hetkellä ole kuitenkaan muodostumassa, vaikka iskut ovatkin lisääntyneet.
Monen konfliktin sota
Assadin tärkeimpiä tukijoita olivat Iran ja sen tukemat shiiajärjestöt sekä Venäjä. Venäjän suora sotilaallinen väliintulo 2015 osoittautui lopulta ratkaisevaksi käänteeksi, jonka turvin Assadin hallinto pääsi niskan päälle.
Viime vuonna taistelut Syyriassa laantuivat, mutta todellista loppua sodalle ei ole näköpiirissä. Assadin hallituksen hallussa on vain noin kaksi kolmasosaa maasta, ja Syyria on jakautunut monien eri ryhmien vaikutusalueisiin.
– Syyriassa on monta konfliktia samaan aikaan päällekkäin. Yhtä aikaa on esimerkiksi Turkin ja kurdien välinen konflikti ja Israelin ja Iranin välinen konflikti. Yhdysvallatkin pääsi jossain vaiheessa vastustamaan terrorismia, kun Isis tuli kehiin, MTV Uutisten toimittaja Laura Pylvänäinen kertoo.
Sota on ollut äärimmäisen brutaali, ja Assadin hallinto on käyttänyt muun muassa kemiallisia aseita ja tynnyripommeja. Lähes 400 000 ihmistä on kuollut, ja Syyrian sotaa edeltävästä 22 miljoonan asukkaan väestöstä yli puolet on joutunut jättämään kotinsa. Kaiken kukkuraksi Syyriaan iski viime vuonna vakava talouskriisi, jonka seurauksena 60 prosentilla väestöstä ruokaturvallisuus on uhattuna.
– Eniten ovat kärsineet siviilit. Koko maa on aivan raunioina. Jälleenrakennuksesta ei ole vielä mitään tietoa. Vaikea nähdä voittajia tässä tilanteessa, Pylvänäinen sanoo.
Lue myös: Syyrian sota ja Yhdysvaltojen passiivisuus lisäsivät Venäjän vaikutusvaltaa Lähi-idässä
6:08
15.3.2021 kello 8.05: Juttua päivitetty Timo R. Stewartin, Tiina Hyypän ja Laura Pylvänäisen kommenteilla.
15.3.2021 kello 8.35: Juttua päivitetty viimeisellä kappaleella