Syyrian sodan alkamisesta katsotaan tänään kuluneen kymmenen vuotta. 15. maaliskuuta 2011 maan suurimmissa kaupungeissa Damaskoksessa ja Aleppossa pidettiin presidentti Bashar al-Assadin hallintoa vastaan ensimmäiset laajat mielenosoitukset.
Protestit osoittautuivat verisen konfliktin alkutahdeiksi. Protestiliike johti lopulta sisällissotaan, kun Assadin hallinto tukahdutti mielenosoituksia väkivalloin, ja hallituksen vastainen liikehdintä muuttui aseelliseksi. Oppositio pirstaloitui erilaisiksi kapinallisryhmiksi, ja islamisteista tuli keskeinen osa hallinnon vastaista kapinaa.
Assad näytti aluksi olevan ahtaalla, kun Syyrian armeijasta siirtyi suuria määriä sotilaita kapinallisten riveihin, ja suuri osa kansainvälisestä yhteisöstä vaati Assadia luopumaan vallasta. Hallitus myös menetti otteensa suurimmasta osasta Syyriaa.
Isis on vahvistunut
Ratkaisevaa kuoliniskua Assadin hallinnolle ei kuitenkaan tullut, ja konfliktin pitkittyminen ja mutkistuminen pelasi hänen pussiinsa. Sotaan tulivat vuosien varrella osapuoliksi monet ulkovallat, kuten Turkki, Venäjä, Iran ja Yhdysvallat.
– Sota jatkuu edelleen. Intensiteetti vain on paljon matalampi. Assadin hallinto on saanut haltuun ison osan maasta. Kevyitä taisteluita käydään koko ajan. Koko pohjoisraja on käytännössä sellainen, mitä Syyrian hallitus ei hallitse, toteaa Helsingin yliopiston tutkija Timo R. Stewart Uutisaamussa.
