Syöpäsäätiö, Liiga ja MTV kampanjoivat yhdessä syöpätutkimuksen puolesta

Syöpäsäätiö rahoittaa suomalaista syöpätutkimusta, jotta yhä useampi voisi selviytyä syövästä. Säätiö tukee lahjoitusvaroilla myös syöpään sairastuneita ja heidän läheisiään. 

Syövän ehkäisy, diagnostiikka, hoito ja sairastuneiden kuntoutus vaativat edistyäkseen vahvaa tutkimusta. Vuonna 2022 Syöpäsäätiö jakoi tutkimusapurahoja yli 7,3 miljoonalla eurolla. Syöpäsäätiö onkin merkittävin yksityinen syöpätutkimuksen rahoittaja Suomessa – tästä kiitos kuuluu kaikille lahjoittajille. 

Määrätietoista työtä syöpätutkimuksen ja parempien hoitojen puolesta on tehty jo 75 vuoden ajan. Syöpäsäätiön rahoittamat tutkimukset ovat tuottaneet tuloksia ja läpimurtoja, joiden ansiosta yhä useampi elämä saa jatkua.

Massiivisen yleinen eturauhassyöpä

Miesten syövät eli eturauhassyöpä ja kivessyöpä ovat yleistyneet viime vuosien aikana. Tietoisuus syöpätaudeista ei kuitenkaan ole vielä riittävällä tasolla. Syöpäsäätiön, Liigan ja MTV:n yhteistyöllä halutaan jakaa enemmän tietoa tärkeän asian puolesta. 

Eturauhassyöpä on nykyään länsimaiden yleisin miesten syöpä. Syöpäkuolleisuuden aiheuttajana se on kärjessä heti keuhkosyövän jälkeen. Suomessa eturauhassyöpään sairastuu joka vuosi yli 5000 ja kuolee yli 900 miestä. Sairaus havaitaan useimmiten iäkkäillä, yli 70-vuotiailla miehillä.

Eturauhassyövän ennaltaehkäisy on vaikeaa. Tutkimuksen ansiosta eturauhassyövän hoito on kuitenkin kehittynyt viime vuosikymmeninä huimasti. Vielä 1970-luvulla selviytyneiden osuus oli vain noin 50 prosenttia. Nykyisen, yhä paremman selviytymisen taustalla on parantunut diagnostiikka ja hoidot. Niiden kehitys on suora seuraus syöpätutkimuksen tuottamasta uudesta tiedosta.

Tutkimukset etenevät tälläkin hetkellä

Syöpäsäätiö on tukenut pitkään eturauhassyövän tutkimusta. Esimerkiksi professori Anssi Auvisen vetämässä seulontatutkimuksessa pyritään parhaillaan lahjoittajien tuella parantamaan eturauhassyövän seulontamenetelmiä. Tutkimuksella edistetään aggressiivisten syöpämuotojen löytämistä, pyritään kohdentamaan diagnostiikkaa ja hoitoa sekä vähennetään tarpeettomia diagnooseja. Tutkimuksesta hyötyvät tuhannet suomalaiset miehet.

Eturauhassyövän varhaiseksi toteamiseksi on olemassa seulontamenetelmiä, kuten eturauhasen tunnustelu ja verestä mitattava PSA eli prostataspesifinen antigeeni -pitoisuuden määritys. PSA-seulonnan haasteena on kuitenkin ylidiagnostiikka, sillä laajoissa seulonnoissa löydetään myös runsaasti hyvin pienen riskin syöpiä, joiden hoito aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Tutkijat eivät ole jääneet tässäkään asiassa toimettomiksi, vaan meneillään on useita tutkimuksia parempien seulontamenetelmien löytämiseksi.

Syöpädiagnostiikkaa ja hoitoja kehitetään koko ajan, jotta tulevaisuudessa jokainen eturauhassyöpään sairastunut mies voitaisiin parantaa. Käsillä on hetki, kun voimme tehdä jotain aidosti merkittävää miesten hyväksi. Syöpäsäätiö varmistaa, että lahjoitukset päätyvät vaikuttavimmille tutkimushankkeille, joiden avulla voidaan todella pelastaa henkiä.

– Onhan se ollut mahtavaa nähdä, että laboratorion työpöydältä perustutkimuksesta on lähtenyt tutkimuksen kautta innovaatioita, jotka ovat nykyisin jokapäiväisessä käytössä ja parantavat potilaiden elämänlaatua ja lisäävät heidän elinaikaansa. Ja koko ajan tehdään uusia innovaatioita ja tulee uutta teknologiaa, vaikka se onkin hyvin hidas polku, syöpätutkija ja urologian professori Antti Rannikko kertoo. 

Kivessyöpää esiintyy nuorilla miehillä

Nuorten miesten yleisin syöpä on kivessyöpä. Sen ilmaantuvuus kasvoi voimakkaasti 1980-luvulta 2010-luvulle, mutta kasvu taittui 2010-luvulla ja ilmaantuvuus on pysynyt samalla tasolla viimeisen vuosikymmenen ajan. 

Vuosittain kivessyöpään sairastuu Suomessa noin 170 miestä. Tyypillisesti kivessyöpäpotilaat ovat 20–40-vuotiaita. Vaikka sairauden syitä ei tunneta, on taustalla mahdollisesti ympäristötekijöitä, kuten altistumista hormonaalisesti vaikuttaville ympäristökemikaaleille.

Tavallisin kivessyövän toteamiseen johtava oire on toispuoleinen kiveksen suurentuminen tai kyhmy. Kives saattaa myös kipuilla. Jokaista kiveksensisäistä kyhmyä tulee pitää pahanlaatuisena, kunnes lääkäri on todennut, ettei ole kysymys syöpäkasvaimesta.

Kivessyöpä on usein hyvin nopeasti etenevä ja voi levitä oireettomanakin. Jos huomaa kivespussissa jotakin uutta ja poikkeavaa, tulisi pikaisesti selvittää mistä on kyse. Etenkin jos tiedossa on riskitekijöitä, kuten sairautta lähisuvussa, kannattaa tutkia itsensä säännöllisesti – ja hakeutua tarvittaessa asiantuntijan, kuten urologin, vastaanotolle.

Kivessyövän ennuste on hyvä, viiden vuoden päästä sairastumisesta 95 prosenttia kivessyöpäpotilaista on elossa. Kivessyöpään on olemassa tehokkaita hoitoja, sairautta hoidetaan sytostaattien ja sädehoidon avulla sekä leikkauksella.