Sylin puute vauvana voi jättää jälkensä geeneihin

Kanadalaisen Brittiläisen Kolumbian yliopiston ja lastensairaalan yhteistutkimuksessa oli mukana 94 tervettä, tutkimuksen alkaessa viiden viikon ikäistä vauvaa. Vanhemmat pitivät kirjaa lastensa käyttäytymisestä – esimerkiksi nukkumisesta, ruokailusta ja itkemisestä – sekä fyysistä läheisyyttä sisältävän hoivan määrästä.

Kun lapset olivat kasvaneet 4,5-vuotiaiksi, heiltä otettiin DNA-näyte. Näytteestä tarkasteltiin DNA:n metylaatiota eli eräänlaista epigeneettistä muutosta, joka vaikuttaa geenin aktiivisuuteen. DNA:n metylaatiota pidetään keskeisenä tekijänä vanhenemisen biologiassa.

Tutkijat havaitsivat yhteyden lasten saaman läheisyyden määrässä sekä viidessä eri DNA:n kohdassa, joista parilla on vaikutusta muun muassa vastustuskykyyn ja aineenvaihduntaan. 

Ne lapset, jotka olivat vauvoina ahdistuneempia ja saivat vähemmän fyysistä läheisyyttä, olivat niin sanotulta epigeneettiseltä iältään oikeaa ikäänsä nuorempia.

Epigenetiikalla tarkoitetaan geenien ilmentymisen säätelymekanismeja, jotka eivät perustu DNA:n emäsjärjestyksen muutoksiin. Epigenetiikan uskotaan olevan keskeinen tekijä vanhenemisen biologiassa.

Eroavuus epigeneettisen ja todellisen iän välillä on joissain tutkimuksissa yhdistetty heikentyneeseen terveydentilaan. Tutkimuksessa havaittujen epigeneettisten muutosten vaikutuksesta lapsen kehitykseen ja terveyteen pidemmällä tähtäimellä ei ole vielä varmuutta.

Tutkijat aikovat jatkaa tutkimukseen osallistuneiden lasten terveyden ja psyykkisen kehityksen seuraamista myös jatkossa. 

Lähteet: The University of British Columbia, Duodecim

Anna-Riitta synnytti kotona – lääkäri varoittaa riskeistä

Huomenta Suomessa keskusteltiin kotisynnytyksistä sellaisen omakohtaisesti kokeneen Anna-Riitta Kässin sekä Naistenklinikan osastonylilääkäri Mika Nuutilan kanssa.