Suurlähettiläs: Pohjois-Korea uhittelee, mutta sotiminen on kaukana

Jangjaen saaritukikohdan sotilaant juoksivat mereen Kim Jong-unia vastaan.
Jangjaen saaritukikohdan sotilaat juoksivat mereen Kim Jong-unia vastaan. EPA

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Jukka Auramies

    jukka.auramies(at)mtv.fi

    @Auramies

    Suomen Korean-suurlähettilään mukaan Pohjois-Korean uhittelu on muuttunut aiempaa konkreettisemmaksi. Välitöntä kriisiä ja matkustuskieltoa Korean niemimaalle ei kuitenkaan ole näköpiirissä.

    – Pohjois-Korea on pitkälti liikkeellä retoriikan pohjalta. Suljetun ydinreaktorin avaaminen ja Kaesongin teollisuusalueen sulkeminen eteläkorealaisilta työntekijöiltä ovat kuitenkin uusia elementtejä, suurlähettiläs Matti Heimonen kertoi MTV3:lle puhelimitse Soulista.

    Heimosen mukaan Pohjois-Korea pyrkii kasvattamaan vaikutusvaltaansa panostamalla talouteensa sekä erityisesti ydinaseisiin.

    – Pohjois-Korean ydinohjuskapasiteetti on onnistuneiden kokeiden jälkeen selvästi kehittynyt.

    Sotilaallinen isku viimeinen keino

    Suurlähettiläs kuitenkin muistuttaa, ettei Pohjois-Korean armeija ole varustautumassa aktiiviseen taisteluun.

    – Etelä-Korean ja Yhdysvaltojen julkisesti tiedottamat havainnot Pohjois-Korean puolelta kertovat, että mitään näkyvissä olevaa liikettä, liikekannallepanoja tai vastaavia ei ole.

    Heimonen ei lähtisikään spekuloimaan Etelä-Korean sotilaallisella iskulla.

    – Se on varmasti viimeisiä keinoja tämän suhteen.

    P-Korean armeijan koko ei kerro kaikkea

    Pohjois-Korean asevoimat ovat maailman neljänneksi suurimmat. Maalla on esimerkiksi tuhansia taistelupanssarivaunuja, mutta ne eivät ole uudenaikaisia.

    – Se pitää sisällään toisen maailmansodan ja 1950–60-luvun aikaista venäläistä kalustoa, arvioi STT:lle everstiluutnantti Torsti Sirén Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitokselta.

    Myös sotilaiden moraali on yksi kysymys. Sirén miettii, voivatko diktatuurin sotilaat olla niin aivopestyjä, ettei mitään enää epäillä.

    – Vai kuinka nopeasti henki murenee ja ajatellaan, että onkohan tässä mitään järkeä.

    Pohjois-Korealla on arviolta 3–8 ydinlatausta, mutta ei välttämättä osaamista asentaa niitä ohjuksiin. Toisaalta maan päätöksenteon logiikkaa ei tunneta: kuka päättää ja mistä?

    – On arvioitu, että Pohjois-Korea voisi jo ensimmäisenä päivänä saada aikaan 100– 500 000 uhria riippuen siitä, käyttääkö se kemiallisia tai biologisia aseita vai ei.

    Uhkailu korostuu sodan merkkivuosina

    Heimosen mukaan Pohjois-Korean propagandaan on jo pitkään kuulunut uhkailun tehostaminen Korean sodan juhlavuosina. Tänä vuonna sodan virallisesta päättymisestä tulee kuluneeksi 60 vuotta. Uhkailut ovat yleistyneet myös Yhdysvaltain ja Etelä-Korean sotaharjoitusten aikaan. Näin oli myös maaliskuussa 2009, jolloin Kaesongin teollisuusalue suljettiin viimeksi eteläkorealaisilta.

    – Eteläkorealainen työvoima vastaa pitkälti alueen työnjohdosta. Voisin kuvitella, ettei (sulku) kestä kauaa. Alueen toiminnalla on niin suuri merkitys Pohjois-Korean taloudelle.

    Pidemmällä aikavälillä Pohjois-Korean strategian muutos ja ydinohjuskapasiteetin kasvattaminen on Heimosen mukaan ongelma. Siitä viitteitä antavat myös Yhdysvaltain reaktiot. Pohjois-Korean naapurin Kiinan reaktioilla on tilanteeseen Heimosen mielestä kuitenkin eniten merkitystä.

    – Kiina oli täysillä mukana YK:n turvaneuvoston päätöslauselmassa ja se on myös tuominnut eilisen ilmoituksen pohjoiskorealaisen ydinvoimalan uudelleenavaamisesta.

    Lue lisää aiheesta:
    Ulkomaat

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •