Mainos

Suurlähettiläs: Pohjois-Korea uhittelee, mutta sotiminen on kaukana

Suomen Korean-suurlähettilään mukaan Pohjois-Korean uhittelu on muuttunut aiempaa konkreettisemmaksi. Välitöntä kriisiä ja matkustuskieltoa Korean niemimaalle ei kuitenkaan ole näköpiirissä.

– Pohjois-Korea on pitkälti liikkeellä retoriikan pohjalta. Suljetun ydinreaktorin avaaminen ja Kaesongin teollisuusalueen sulkeminen eteläkorealaisilta työntekijöiltä ovat kuitenkin uusia elementtejä, suurlähettiläs Matti Heimonen kertoi MTV3:lle puhelimitse Soulista.

Heimosen mukaan Pohjois-Korea pyrkii kasvattamaan vaikutusvaltaansa panostamalla talouteensa sekä erityisesti ydinaseisiin.

– Pohjois-Korean ydinohjuskapasiteetti on onnistuneiden kokeiden jälkeen selvästi kehittynyt.

Sotilaallinen isku viimeinen keino

Suurlähettiläs kuitenkin muistuttaa, ettei Pohjois-Korean armeija ole varustautumassa aktiiviseen taisteluun.

– Etelä-Korean ja Yhdysvaltojen julkisesti tiedottamat havainnot Pohjois-Korean puolelta kertovat, että mitään näkyvissä olevaa liikettä, liikekannallepanoja tai vastaavia ei ole.

Heimonen ei lähtisikään spekuloimaan Etelä-Korean sotilaallisella iskulla.

– Se on varmasti viimeisiä keinoja tämän suhteen.

P-Korean armeijan koko ei kerro kaikkea

Pohjois-Korean asevoimat ovat maailman neljänneksi suurimmat. Maalla on esimerkiksi tuhansia taistelupanssarivaunuja, mutta ne eivät ole uudenaikaisia.

– Se pitää sisällään toisen maailmansodan ja 1950–60-luvun aikaista venäläistä kalustoa, arvioi STT:lle everstiluutnantti Torsti Sirén Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitokselta.

Myös sotilaiden moraali on yksi kysymys. Sirén miettii, voivatko diktatuurin sotilaat olla niin aivopestyjä, ettei mitään enää epäillä.

– Vai kuinka nopeasti henki murenee ja ajatellaan, että onkohan tässä mitään järkeä.

Pohjois-Korealla on arviolta 3–8 ydinlatausta, mutta ei välttämättä osaamista asentaa niitä ohjuksiin. Toisaalta maan päätöksenteon logiikkaa ei tunneta: kuka päättää ja mistä?

– On arvioitu, että Pohjois-Korea voisi jo ensimmäisenä päivänä saada aikaan 100– 500 000 uhria riippuen siitä, käyttääkö se kemiallisia tai biologisia aseita vai ei.

Uhkailu korostuu sodan merkkivuosina

Heimosen mukaan Pohjois-Korean propagandaan on jo pitkään kuulunut uhkailun tehostaminen Korean sodan juhlavuosina. Tänä vuonna sodan virallisesta päättymisestä tulee kuluneeksi 60 vuotta. Uhkailut ovat yleistyneet myös Yhdysvaltain ja Etelä-Korean sotaharjoitusten aikaan. Näin oli myös maaliskuussa 2009, jolloin Kaesongin teollisuusalue suljettiin viimeksi eteläkorealaisilta.

– Eteläkorealainen työvoima vastaa pitkälti alueen työnjohdosta. Voisin kuvitella, ettei (sulku) kestä kauaa. Alueen toiminnalla on niin suuri merkitys Pohjois-Korean taloudelle.

Pidemmällä aikavälillä Pohjois-Korean strategian muutos ja ydinohjuskapasiteetin kasvattaminen on Heimosen mukaan ongelma. Siitä viitteitä antavat myös Yhdysvaltain reaktiot. Pohjois-Korean naapurin Kiinan reaktioilla on tilanteeseen Heimosen mielestä kuitenkin eniten merkitystä.

– Kiina oli täysillä mukana YK:n turvaneuvoston päätöslauselmassa ja se on myös tuominnut eilisen ilmoituksen pohjoiskorealaisen ydinvoimalan uudelleenavaamisesta.

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.