Ydinaseista ei luovuta ja hallinto ei kaadu, mutta sota on epätodennäköinen, sanoo eteläkorealainen professori Hyung-min Joo.
Ulkomaailman vastaus ydinräjäytyksillä ja ohjuskokeilla pullistelevalle Pohjois-Korealle on ollut pakotteita ja vielä enemmän pakotteita. Maata pitkään seurannut professori Hyung-min Joo ei usko niiden johtavan ydinaseista luopumiseen – vallankumouksesta puhumattakaan.
Päinvastaista kehitystä toivovia Joo kehottaa kertaamaan historiaa. Vuosina 1995–99 peräti 400 000 pohjoiskorealaista kuoli nälkään.
– Se oli Pohjois-Korean hallinnon pahin koskaan kohtaama talouskriisi. Juuri tuolloin hallitus kuitenkin päätti aloittaa salaisen ohjelman uraanin rikastamiseksi, eteläkorealainen Joo kertoo.
Talouspakotteiden opit pätevät Pohjois-Koreassa vain tiettyyn mittaan. Varsinkin Kiinan määräämät uudet sanktiot kyllä iskevät talouteen ja lisännevät myös kansalaisten ahdinkoa ja tyytymättömyyttä. Maassa ei kuitenkaan ole kiintopistettä – ay-liikettä tai älymystöä –, minkä ympärille tyytymättömyys kerääntyisi ja kehittyisi poliittiseksi voimaksi.
– Kaikista maailman maista juuri Pohjois-Korealla on parhaat edellytykset olla taipumatta tyytymättömien kansalaisten paineen edessä, Joo tiivistää.
USA:ta pitävät kaikki uhkana
Suomessa Ulkopoliittisessa instituutissa vieraillut Joo perustaa tietonsa Pohjois-Korean tilanteesta maasta paenneiden ihmisten kertomuksiin. Hän on tehnyt kyselyitä ja haastatellut henkilökohtaisesti satoja pakolaisia tavallisista kansalaisista entisiin korkea-arvoisiin virkailijoihin.