Suomen tuore Ruotsin suurlähettiläs Matti Anttonen otti Sälenin turvallisuuskonferenssissa tuntumaa maan turvallisuuskeskusteluun. Anttosen mukaan Ruotsin ja Suomen turvallisuuteen tepsivät samat lääkkeet.
Suurlähettiläs Matti Anttonen kävelee Sälenin Högfjälls-hotellin käytävää reppu mukanaan. Lähettiläs on ollut Ruotsissa vasta neljä päivää ja kiirettä riittää. Turvallisuuskonferenssi on tilaisuus, missä Ruotsin puolustus- ja turvallisuus on kätevästi läpileikattuna ja tarjoiltuna.
– Suomea kiinnostaa ensinnäkin minkälaisia ajatuksia Ruotsilla on EU:n yhteisestä toiminnasta tällä alalla ja tässä näyttää siltä, että Ruotsi on ehkä enemmänkin Suomen linjoilla kuin me aikaisemmin ajateltiin, mikä on hyvä asia, Anttonen tuumii.
Venäjä, Venäjä, Venäjä
Toinen kiinnostava asia on Venäjä, jota Ruotsi on ruotinut välillä paljon Suomea kärkevämmin. Nyt tuuli on kääntynyt.
– Pääministeri Löfven puhui siitä, että Ruotsi aloittaisi keskusteluyhteyden Venäjän kanssa ja se on varmasti meidän kannaltamme hyvä asia.
Vaikka yleisesti arvellaan Ruotsin lämpenemisen Venäjän suuntaan johtuvan maan uudesta asemasta YK:n turvallisuusneuvostossa, kädenojennuksen ei tarvitse tarkoittaa näkökulmien radikaalia muuttamista, ainakaan aluksi.
– Asioista voidaan olla eri mieltä, mutta niistä keskustellaan. Sillä tavalla tätä voi pitää myönteisenä asiana. Ei se sitä tarkoita, että Ruotsin tai Venäjän täytyy muuttaa merkittävästi käsityksiään maailmanmenosta, mutta diplomatian perusta on kuitenkin se, että keskustellaan ja sitten ehkä siltä pohjalta löydetään niitä ratkaisuja.
Erilaiset ja samanlaiset
Suomella ja Ruotsilla on paljon yhteistä. Molemmat ovat Nato-kumppaneita ja painottavat kahdenvälisten suhteiden tärkeyttä. Anttosen mukaan Pohjanlahden molemmilla puolilla on aikalailla samanlainen agenda.
Ruotsin hallituksen laatima laaja turvallisuusstrategia näyttää kuitenkin myös vuosien mittaan tulleita yhteiskunnallisia eroja. Anttosen mukaan Suomi ei välttämättä tarvitse samanlaista laajaa strategiaa, koska päätökset ovat aikanaan olleet erilaisia.
– Ruotsissa muun muassa luovuttiin asevelvollisuudesta ja nyt täällä ollaan palauttamassa näitä asioita takaisin, että ehkä Suomi tällaisena hiukan varovaisempana ja tässä suhteessa vähän hidasliikkeisempänä yhteiskuntana on itse asiassa säilyttänyt paljon sitä, minkä Ruotsi aikoo nyt sitten uudestaan rakentaa.
– Tämä on ollut meidän ratkaisu ja näyttää siltä, että Ruotsille maistuu vähän samanlaiset lääkkeet kuin Suomellekin.
Anttonen on nyt seuraamassa aitiopaikalta, miten maa jatkossa makaa.
– Olen ensimmäisen kerran muuttanut tähän maahan kolmevuotiaana, joten minulla on aika pitkä kokemus. Silloin olin tosin täällä vain vuoden, mutta sitten opiskeluaikojen kesät vietin täällä.
– Että on ihan kiva katsoa sen trukkikuskin aseman sijasta tätä Ruotsia tämmöisenä suurlähettiläänä, naureskelee Anttonen selkeästi mukaville nuoruusmuistoille Ruotsista.