Luonnonvarakeskuksen arvio susien määrästä tämän vuoden maaliskuussa oli noin 291-331 yksilöä.
Susien määrä on kasvanut hieman viime vuodesta, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke) tänään julkaistussa raportissaan.
Luken arvio susien määrästä tämän vuoden maaliskuussa oli noin 291–331 yksilöä. Susien yksilömäärä oli kasvanut noin seitsemällä prosentilla viime vuoden maaliskuuhun verrattuna. Arviossa verrattiin susikannan suuruutta viime vuoden maaliskuussa tämän vuoden maaliskuuhun.
Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojola kertoo susikannan kasvun syinä olevan susien nopea lisääntyminen sekä kannan tuottoa pienempi kuolleisuus.
– Jonkin verran kantaan vaikuttanee myös susien tulomuutto Venäjältä, etenkin Venäjän Karjalasta.
Venäjältä tulevien susien määrä on Kojolan mukaan pysynyt vuosien mittaan tasaisena. Uusimpia tietoja Venäjän susikannasta ei kuitenkaan ole saatavilla tämänhetkisen poliittisen tilanteen takia. Suomen ja Venäjän välillä liikkuvista susista puolet lasketaan mukaan Suomen susikantaan.
Lue myös: Susien pihavierailut huolettavat Kuhmossa lukuisten hyökkäysten jälkeen: "Jos haaskalla ei ole ruokaa, susi lähtee etsimään sitä muualta"
Aineisto kerätty vapaaehtoisten avulla
Tutkimusprofessori Kojolan mukaan tämän vuoden maaliskuun jälkeen on syntynyt sen verran sudenpentuja, että hän arvioi susikannan tämänhetkiseksi suuruudeksi karkeasti noin 400 yksilöä.
Suomessa susikanta painottuu maan läntiseen osaan. Vielä vuonna 2017 susilaumojen määrä maan itäisellä sekä läntisellä puolella oli tasan, mutta tilanne on kääntynyt toiseen suuntaan. Kojolan mukaan Suomessa elää 42 susilaumaa, joista 28 elää läntisen Suomen alueella. Eniten susia elää lounaisessa Suomessa.
Luonnonvarakeskus perustaa kanta-arvionsa muun muassa kattavaan dna-aineistoon, joka on kerätty vapaaehtoisten avulla. Luke seuraa suurpetokantaa Tassu-suurpetohavaintojärjestelmän avulla. Se pohjautuu niin ikään vapaaehtoisten ilmoituksiin.
– Vapaaehtoisten työllä on erittäin suuri rooli kannan arvioimisessa, korostaa Kojola.
Luonnonvarakeskus seuraa myös aktiivisesti susien kuolleisuutta. Kojolan mukaan tunnetusta kuolleisuudesta suurin osa selittyi vahinkoperusteisella pyynnillä poronhoitoalueella, missä sudet aiheuttivat vahinkoa etenkin alueen itäosan paliskunnissa.