Vieraslaji hyytelösammaleläin leviää muun muassa Vuoksen vesistössä ja Hämeen ja Pirkanmaan järvissä. Ihmisille laji on vaaraton, mutta sen kaikkia vaikutuksia vesistöihin ei vielä tiedetä.
Heidi Kontio laskeutuu haavin kanssa Vanajaveteen Hämeenlinnassa. Yksi kauhaisu ja haavissa on kaksi hyytelösammaleläinyhdyskuntaa.
– Me oltiin vähän ajateltu, että kun sitä sieltä Lempäälästä löytyy, niin että me olisimme turvassa täällä ylävirralla. Kyllä se tuli meille yllätyksenä, että se pääsi leviämään tänne ylävirtaan ja kuitenkin suhteellisen nopeastikin, toteaa ympäristökoordinaattori Heidi Kontio Vanajavesikeskuksesta.
Hyytelösammaleläimet muodostavat pallomaisia yhdyskuntia ja yhdessä muodostelmassa voi olla tuhansia yksilöitä.
– Kyllä se kasvaa isoksi. Jalkapallon kokoiset ovat ihan yleisiä ja sitten on nähty ihan omin silmin vielä ehkä kolme kertaa suurempia sellaisia, joita juuri ja juuri syliin mahtuu nostamaan, kuvailee Kontio.
Leviää vauhdilla myös vastavirtaan
Laji on peräisin Yhdysvalloista. Suomessa ensimmäiset havainnot tehtiin 2000-luvun alussa Saimaan kanavasta, johon se tuli todennäköisesti jonkin aluksen mukana. Sittemmin se on levinnyt muun muassa Vuoksen vesistöön, Keski-Suomeen, Hämeeseen, Pirkanmaalle ja Lohjanjärveen.
– Se, että se leviää niin voimakkaasti vastavirtaan, kertoo siitä, että jokin sitä aktiivisesti levittää, sanoo tutkija Kirsi Kuoppamäki Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksestä (KVVY Yhdistys).
