Venäjän kanssa ollaan Ukrainan suhteen lähes lähtöruudussa noin puolentoista viikon takaiseen tilanteeseen nähden, sanoo ulkoministeri Elina Valtonen (kok.). Valtonen puhui toimittajille suurlähettiläspäivien yhteydessä.
– Valitettavasti rauhaa [Ukrainaan] ei ole näköpiirissä, ulkoministeri Elina Valtonen sanoi suurlähettiläskokouksen yhteydessä pidetyssä tiedotustilaisuudessa maanantaina.
– Jos nyt katsoo noin puolitoista viikkoa taaksepäin, niin sanoisin, että ollaan melkeinpä takaisin lähtötilanteessa, Valtonen totesi.
Valtosen mukaan Venäjä ei ole tullut milliäkään vastaan.
– Venäjä ei ole toistaiseksi myöntynyt mistään tai mihinkään, eikä todennäköisesti tule niin tekemään ennen kuin se eri tavoin siihen pakotetaan, Valtonen totesi.
Konkreettisia tapoja lisätä painetta Venäjää kohtaan olisivat ulkoministerin mukaan alhaisen hintakaton määrääminen öljylle ja päätöksen paneminen toimeen.
Lisäksi ulkoministerin mukaan suuri merkitys olisi tulleilla, jotka kohdistuisivat Venäjän suuriin vientimarkkinoihin, kuten Venäjään ja Kiinaan.
22:21
Puolustusmenojen kasvattamisella "kiire"
Valtonen painotti aiemmin aamulla puheessaan, että puolustusmenojen kasvattaminen Naton huippukokouksessa kesällä tehtyjen päätösten mukaisesti on välttämätöntä.
– Prosenttiluvut on muutettava suorituskyvyiksi. Kiirekin on. Vaikka Ukraina saisi jossain vaiheessa rauhan, ei se tarkoita Venäjän imperialismin katoamista, Valtonen toteaa.
Valtosen mukaan Venäjä muodostaa pitkäkestoisen uhkan koko vapaalle maailmalle, eikä Vladimir Putin ole osoittanut aikomusta luopua laittomista laajentumispyrkimyksistään.
– Hän osallistuu neuvotteluihin, nauttii parrasvaloista ja ottaa kaiken, minkä voi, ilman aitoa halua tehdä todellisia myönnytyksiä, Valtonen sanoo.
Valtosen mukaan Suomi osallistuu Ukrainan turvallisuusjärjestelyihin mahdollisuuksiensa mukaan.
23:56
Painetta Venäjää kohtaan lisättävä
Valtosen mukaan painetta Venäjää kohtaan on lisättävä, ja EU:lla on siinä keskeinen rooli. Pelkkä aselepo tai rauhansopimus eivät riitä pakotteiden purkamisen perusteeksi.
– Mikäli pakotteista lähdetään kestävän rauhan saavuttamisen jälkeen luopumaan, on sen tapahduttava asteittain ja määriteltyjen tiukkojen ehtojen mukaisesti, Valtonen sanoi.
Valtonen näkee Ukrainan tulevaisuuden paitsi Natossa myös EU:ssa, kunhan korruptiota torjutaan ja hallintoa uudistetaan.
Kansainvälinen yhteisö epäonnistunut Gazassa
Valtonen sanoi Israelin menneen sotatoimillaan Gazassa moninkertaisesti liian pitkälle.
Ulkoministeri listasi tärkeimmiksi tavoitteiksi tulitauon, humanitäärisen hädän lievittämisen ja panttivankien vapauttamisen.
– Tässä koko kansainvälinen yhteisö on toistaiseksi epäonnistunut, Valtonen sanoi.
Ulkoministerin mukaan Suomi edistää kahden valtion mallia, jossa Hamasilla ei ole roolia. Ulkoministeri ei maininnut Palestiinan valtion tunnustamista.
Kommentoi ulkoministeriön sisäisiä ongelmia
Valtonen viittasi puheessaan myös epäasialliseen käytökseen, johon on jouduttu puuttumaan ulkoministeriössä. Valtonen sanoi voimakkaiden toimenpiteiden olevan työnantajan velvollisuus.
– Tilanteen vaatiessa toimimme niin myös tulevaisuudessa. Meidän tässä salissa olevien on tehtävä kaikkemme, että vastaavaan ei olisi enää tulevaisuudessa tarvetta, Valtonen sanoi.
Kesällä Valtonen päätti kutsua Lissabonin-suurlähettilään Titta Maja-Luodon takaisin Helsinkiin ja esittää tämän tehtävän päättämistä edustuston päällikkönä. Taustalla oli henkilökunnan tekemä häirintäilmoitus.
Valtosen mukaan edustustojen päälliköiden valintaprosesseja uudistetaan.
Tavio: Kehitysrahoituksen huippuvuodet takana
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps.) sanoi suurlähettiläspäivillä, että kehitysrahoituksen huippuvuodet ovat menneisyyttä.
Arvioiden mukaan kehitysrahoituksen taso tulee laskemaan vuosina 2023–2026 vajaalla kolmanneksella, ministeri sanoo.
Tavion mukaan muutos rahoituksen tasossa ei selity pelkästään Yhdysvaltojen toimilla, vaan myös muun muassa Suomen leikkauspäätöksillä.
Suurlähettiläskokous kestää keskiviikkoon
Tänään alkaneessa suurlähettiläskokouksessa käsitellään ajankohtaisia ulko- ja turvallisuuspoliittisia kysymyksiä. Paikalla on Suomen ulkomaanedustustojen päälliköitä ja ulkopoliittista johtoa.
Tänään ääneen pääsevät ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) lisäksi pääministeri Petteri Orpo (kok.), puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) sekä ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps.).