Uusi Balticconnector-kaasuputki ja sen EU-tuki saivat lopulliset siunauksensa tänä aamuna Brysselissä.
Balticconnector -putki mahdollistaa kaasun siirron Suomen ja Viron maakaasuverkkojen välilä ja samalla avaa Suomen maakaasumarkkinoita kilpailulle. Tähän saakka maakaasua on tuotu Suomen kaasuverkkoon ainoastaan Venäjältä.
Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker, Viron pääministeri Taavi Rõivas sekä Suomen pääministeri Juha Sipilä todistivat aamulla kaasuputkisopimuksen allekirjoitusta EU-komission päärakennuksessa Brysselissä. Yhtiöiden väliset yhteistyösopimukset vedenalaisten osien rakentamisesta allekirjoitettiin jo aiemmin tällä viikolla.
Käytännössä sopimus merkitsee yhteensä reilun 150 kilometrin mittaisen kaksisuuntaisen kaasuputken rakentamista Suomen ja Viron välille. Tarkoituksena on vähentää maiden energiariippuvuutta Venäjästä ja lisätä kilpailua kaasumarkkinoilla.
– Tämä sopimus merkitsee konkreettisesti lisääntyvää turvallisuutta ja joustavuutta, ja sitä että energian saatavuutta ei voida käyttää politiikan välineenä, pääministeri Rõivas sanoi.
Putki Siuntiosta Inkooseen ja Inkoosta Viroon
Suomalainen osapuoli on Baltic Connector Oy ja virolainen kumppaniyhtiö on Elerin As. Putken merenalaisen osuuden omistajuus jakautuu tasan kummankin yhtiön kesken. Maalle rakennettavat osuudet kumpikin yhtiö hoitaa itse erikseen.
Putkesta rakennetaan kaksisuuntainen kaasuputki, joka yhdistää molempien maiden kaasuverkot. Suomen osalta hanke sisältää Siuntion ja Inkoon välisen 22 kilometriä pitkän putken sekä kompressoriaseman.
Inkoosta putki jatkuu Viron Paldiskiin 78 kilometrin mittaisena meriputkena. Viroon puolestaan rakennetaan 54 kilometriä pitkä maaputki, kompressoriasema sekä Tallinnan kaupunkiverkon paineenvähennysasema.
Kaikki eivät usko kilpailuhyötyihin
Putken valmistuttua kaasualan kilpailun pitäisi olla Suomessa mahdollista 2020-luvun alussa. Suomalaiset kaasunkäyttäjät voivat kilpailuttaa kaasusopimuksensa.
Tällä hetkellä kaasua tarjoaa Suomessa Gasum, joka myy venäläistä kaasua monopoliasemassa. Sen asiakkaita ovat pääosin metsäteollisuuden ja kemian teollisuuden suuryritykset sekä voimalaitokset.
Gasum on jo pitkään esittänyt kaasuputkelle kritiiikkiä, jonka mukaan kaasun hinta voi putken myötä jopa nousta. Venäläinen kaasuyhtiö Gazprom myy tällä hetkellä maakaasua Suomeen halvemmalla hinnalla kuin Baltiaan. Gazprom on pitänyt Suomea eräänlaisena erityismarkkina-alueena.
EU-tuki oli ehdoton edellytys
Tänään Brysselissä yhtiöt allekirjoittivat Euroopan komission kanssa tukisopimuksen EU:n osarahoituksesta. Kokonaiskustannukset ovat 250 miljoonaa euroa, josta EU-rahoitus kattaa 187,5 miljoonaa euroa eli 75 prosenttia koko hankkeesta.
Käytännössä näin suuri tuki on ratkaiseva koko hankkeelle. Mm. elinkeinoministeri Olli Rehn on arvioinut, että ilman komission rahoitusta koko hanke olisi jäänyt toteutumatta.
Suomen hallitus puolestaan esittää hankkeelle 28 miljoonan euron rahoitusta.
Putkihanke johtaa käytännössä myös lakimuutoksiin. Tukku- ja vähittäismarkkinoiden kilpailu avataan, ja sen lisäksi maakaasualan yrityksiä koskevaa sääntelyä kevennetään. Lakiesitys asiasta tulee eduskuntaan syksyllä.