Suomi tarvitsisi 40 000 hoitajaa lisää, mutta ala tyhjenee osaajista, eikä vain palkan takia – työaikaa tuhraantuu pyykkäämiseen ja kokkaamiseen

0:33
Entä jos työntekijöitä ei vain ole tarpeeksi työpaikalla? Päivi Inberg kertoo, millä tavoin vuorovajetta paikataan työpaikoilla.

Hoitajamitoitus tulee voimaan kahden vuoden päästä, mutta ala ponnistelee jo nykyisten työntekijävaatimusten toteuttamisessa. Mikä ratkaisisi tilanteen?

– Hoitajapulasta on puhuttu pitkään, mutta asia konkretisoituu nyt. Meillä ei ole hoitajia, ei ole koulutettua hoitohenkilökuntaa kentällä niin paljon kuin sitä tarvitaan, jotta saadaan laadukasta ja hyvää hoitoa, jota me lähihoitajat annamme, lähihoitaja ja luottamusmies Päivi Ingberg kertoo MTV:n Uutisaamussa.

Ovi käy tiuhaan tahtiin

Tulevan uudistuksen myötä hoitajia pitäisi olla 0,7 hoidettavia henkilöitä kohden. Nykyvaatimus on 0,55 ja uudistus tarkoittaisi arviolta 40 000 hoitajan lisäämistä. 

Samaan aikaan hoitoalan ovi käy tiuhaan tahtiin. Viimeksi Ingberg sai viestin kollegan lähdöstä tänä aamuna.

– Monesti lähdön syy on palkka, mutta myös työolot ja työssä jaksaminen. Tulee viestiä, että ei pääse vaikuttamaan omaan työhönsä tai työoloihinsa, Ingberg kuvaa syitä.

Hoitajat toivoisivat parannusta esimerkiksi siihen, että he voisivat itse vaikuttaa työvuorosuunnitteluun. Lisäksi alalla harmittaa työn vaatimusten kasvaminen ilman, että sitä kompensoidaan palkassa. 

Hoitajia myös harmittaa se, että heidän työaikaansa kuluu muuhun kuin hoitotyöhön.

– Pyykkiä pesemään, tiskaamaan, hakemaan ruoat ja laittamaan ruokaa. -- Jos saataisiin apukäsiä näihin, hoitajat voisivat keskittyä omaan työhönsä. Kuormituskin olisi vähäisempää ja jaksaminen parempaa.

Poliittinen tahto palkankorotukselle?

Onko tämän syksyn ja tulevan talven liittokierroksella odotettavissa rahallista porkkanaa hoitajien pitämiseksi alalla?

– Julkisen talouden tilasta on todettava valitettavasti se, että kuntien menot kasvavat voimakkaasti jo kuluvana vuonna. On koronaan liittyviä tekijöitä, uusia velvoitteita, hoitovelkaa ja muuta. Tulojen ja menojen epätasapaino kasvaa ensi vuonna voimakkaasti. Muutenkin julkinen talous on suurissa vaikeuksissa, eli tämä on se kehikko, missä työmarkkinaneuvotteluja käydään, Kunta- ja hyvinvointityönantajat KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen kertoo MTV:lle.

Palkkojen nostamista on pohdittu myös poliittisella tasolla. Ylen teettämän kyselyn mukaan enemmistö kansanedustajista kannattaisi hoitajien palkan korottamista.

Aivan yksiselitteistä palkkaneuvottelujen vieminen politiikan pöydän ääreen ei kuitenkaan ole.

– Kokemus on osoittanut, että jos poliitikkoja halutaan mukaan työmarkkinaneuvotteluihin, niin siitä ei ole kyllä hyvää seurannut. Poliitikkojen tehtävä on pitää kunnossa perusrahoitus ja jos uusia tehtäviä tulee, niin siihen hankkia rahoitus. Mutta työnjaon pitää olla selvä: Työmarkkinaosapuolet käyvät työmarkkinaneuvotteluja ja palkkaneuvotteluja, Poliitikoille on oma tehtävänsä, Jalonen vastaa ehdotukseen.

Katso koko Uutisaamun keskustelu videolta:

7:47

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja