Hallituksen tiedonanto eduskunnalle Espanja-tuesta ja Espanjalta saatavasta vakuudesta on melko vaikeaa luettavaa pitkine lauseineen ja loppumattomine lyhenteineen.
Loppujen lopuksi Espanjan kanssa sovittu vakuuskuvio vaikuttaa kuitenkin hallituksen tiedonannon perusteella selkeämmältä kuin taannoinen Kreikka-vakuus.
Espanja tarvitsee halpaa lainaa pankkijärjestelmänsä tervehdyttämiseen muilta mailta siksi, että sen oma rahoitustilanne markkinoilla on muuttunut epävarmaksi. Espanjan valtionlainojen korot ovat pysytylleet kevään lopusta lähtien 6–7 prosentin tuntumassa. Se on pitkällä tähtäimellä kestämätön korkotaso. Lisäksi jatkuva epävarmuus espanjalaisten pankkien tilasta on pahentanut eurokriisiä entisestään.
Takauksia, ei lainoja
Suomi myöntää muiden euromaiden mukana Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) lainoille takauksia. Valtiot myöntävät siis lainojen takauksia, ne eivät itse lainaa rahaa tukipaketteihin. Valtiot joutuvat lainaamaan rahaa markkinoilta vain, jos tukipaketin saajamaat eivät maksa velkojaan takaisin tai jos markkinat menettävät luottamuksen ERVV:hen.
Tukipaketit eivät siis suoraan lisää Suomen valtion velanottoa eivätkä täten myöskään korkomenoja. Hallituksen mukaan ne kuitenkin lisäävät julkisen talouden laskennallista velkaa. Laskennallista velkaa käytetään EU-valtioiden talouden tilaa arvioitaessa.
Suomen takausosuus ERVV:n toukokuun loppuun mennessä antamista lainoista on hallituksen tiedonannon mukaan 4,55 miljardia euroa. Se voi kasvaa ennen mukaan tulevaa Espanja-tukea yhteensä 8,2 miljardiin euroon.
Espanjan lainaohjelma aloitetaan ERVV:n kautta, mutta euroalueen kesäkuisen huippukokouksen mukaan lainaohjelma siirretään erillisellä päätöksellä pysyvään Euroopan vakausmekanismiin (EVM) heti, kun se on käyttövalmis.