Virkavallalla on rajalliset mahdollisuudet puuttua diplomaattien tekemiin rikoksiin. Syynä on kansainvälinen yleissopimus, joka antaa koskemattomuuden suojan ja erioikeuksia.
Kansalaiset puhuvat cd-tunnuksin liikkuvista verovapaista luksusautoista värikkäästi. Kuinka ajoneuvoilla kaahataan ja pysäköinti tehdään miten sattuu. Nämä kertomukset eivät ole täysin tuulesta temmattuja.
Helsingin poliisilaitoksen alueella – jossa sijaitsevat kaikki 61 suurlähetystöä – poliisi kirjaa vuosittain muutamia diplomaatteihin kohdistuvia rikosepäilyjä. Valtaosa epäilyistä on liikennerikoksia. Muut tapaukset ovat esimerkiksi omaisuusrikoksia, kuten näpistyksiä.
Ulkoministeriöstä todetaan MTV Uutisille, että Suomessa poliisi tutkii diplomaatteihin kohdistuvat rikosepäilyt. Mahdollisuus puuttua on kuitenkin Poliisihallituksen mukaan rajallinen, koska diplomaatti nauttii vastaanottajavaltiossa henkilökohtaista koskemattomuutta ja hänellä on niin sanottuja erioikeuksia. Diplomaatti toimii Suomessa erityisesti lähettäjävaltionsa lakien ja säännösten mukaan.
Esimerkiksi jos diplomaatti ajaa autolla humalassa, ei Suomen poliisi voi velvoittaa häntä puhallutukseen.
– Diplomaatille saa tarjota pilliä tai muuta seulontavälinettä, mutta että hänellä ei ole minkään näköistä velvollisuutta puhaltaa siihen, kertoo poliisitarkastaja Konsta Arvelin Poliisihallituksesta.
Humalassa ajamisen poliisi saa kuitenkin keskeyttää – tai vaikka väkivaltaisen käyttäytymisen.
Entisen Suomen Venäjän-suurlähettilään Hannu Himasen mukaan yleensä lähettäjävaltiot kokevat diplomaatin törttöilyn kiusallisena.
– Jos tapahtuu esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus, tyypillisesti myös vähemmän paikallisia lakeja kunnioittavat valtiot vetävät tällaisen diplomaatin pois. Hänen toimintansa jatkuminen voisi olla kiusallista.
Toilaileva diplomaatti piilottaa siviilirikoksen
Viimeiseen viiteen vuoteen Suomessa ei ole tapahtunut ainuttakaan pahoinpitelyä tai henkirikosta, jossa epäiltynä olisi diplomaatti.
Aina diplomaatti ei kuitenkaan kerro virkavallalle taustaansa ja hän kärsii rangaistuksensa ilman koskemattomuuden suojaa, kuten tavallinen kansalainen. Joskus rikos voi liittyä hänen henkilökohtaisesti omistamaansa kiinteistöön, kuten kesähuvilaan. Kyseessä voi olla ex-suurlähettiläs Hannu Himasen mukaan esimerkiksi rajariita tai naapuruusongelmat.
– Toilailuihin taipuvainen diplomaatti pyrkii tietysti piilottamaan ja kätkemään omat mokansa.
Diplomaatin pelkona voi olla, että rikos johtaa valtioiden väliseen neuvonpitoon. Lähettäjävaltio voi päätyä kurinpitotoimiin. Vastaanottajavaltio voi ilmoittaa diplomaatin persona non grataksi eli epätoivotuksi henkilöksi. Ylipäätään diplomaattien tekemät rikokset ovat Poliisihallituksen mukaan Suomessa harvinaisia.
Lue myös: Entinen Yhdysvaltain-suurlähettiläs Mikko Hautala johtajaksi Nokiaan
Ei kotietsintää suurlähetystöön
Suurlähetystöt nauttivat korkeaa suojaa, eikä suomalainen poliisi pääse tekemään rakennuksiin kotietsintää edes vakavaa rikosta epäiltäessä. Poliisi pääsee tiloihin vain edustuston päällikön eli käytännössä lähettäjävaltion luvalla, kuten Venäjän Suomen-suurlähetystön pihalle Helsingissä poliisi pääsi tutkimaan epäiltyä miinoitusta. Räjähteitä ei kuitenkaan löydetty lokakuun alussa tehdyssä etsinnässä.
– Jason Bourne -elokuvissa sankari pakenee viime metreillä edustuston alueelle suojaan. Sankaria ei siis haeta sieltä, vaikka häntä olisi sinne verekseltä seurattu. Edustuston alue, rakennus ja kulkuneuvot ovat koskemattomia, toteaa poliisitarkastaja Konsta Arvelin.
Poikkeustapauksena voisi olla suurlähetystössä tapahtuvat tulipalo, josta pitäisi pelastaa nopeasti ihmisiä. Silloin voitaisiin toimia ilman edustuston päällikön lupaa ihmishenkien säästämiseksi.
Diplomaattien koskemattomuus takaa sen, että Suomessa ei tiedetä, mitä suurlähetystöjen tonteilla ja rakennuksissa tapahtuu. Esimerkiksi Venäjän suurlähetystön katolla Helsingin Ullanlinnassa on havaittu runsaasti antenneja, jotka ovat asiantuntija-arvioiden mukaan vakoilua – tai kauniimmin sanottuna tiedustelua varten pystytettyjä.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja pakotteiden kiristyessä Suomi karkotti venäläisdiplomaatteja – Venäjä puolestaan suomalaisdiplomaatteja. Suomi päätti heinäkuussa 2023, että Turussa sijaitseva pääkonsulaatti suljetaan vastatoimena Suomen Pietarin-pääkonsulaatin sulkemiselle.
Diplomaattinen koskemattomuus voi tarjota suojaa esimerkiksi demokratiasta tulevalle suomalaisdiplomaateille autoritaarisessa diktatuurissa. Eri asia on, noudattaako kohdemaa kansainvälisiä sopimuksia.
DIPLOMAATTINEN KOSKEMATTOMUUS JA ERIOIKEUDET
Diplomaattien erioikeudet ja vapaudet perustuvat Wienin diplomaattisuhteita koskevaan yleissopimukseen (4/1970), jonka Suomi on ratifioinut vuonna 1969. Sopimuksessa todetaan, että erioikeuksien ja vapauksien tarkoituksena on taata valtioita edustavien diplomaattisten edustustojen tehtävien tehokas hoitaminen. Toisin sanoen erioikeuksien ja vapauksien tarkoituksena on taata, että diplomaatteja ei voida tehtävissään vastaanottajavaltion taholta painostaa.
Diplomaatti nauttii vastaanottajavaltiossa henkilökohtaista koskemattomuutta. Vastaanottajavaltion viranomaiset eivät saa pidättää häntä tai muutoin riistää hänen vapauttaan (29 artikla). Diplomaattinen edustaja on vapaa vastaanottajavaltion rikosoikeudellisesta tuomiovallasta. Diplomaattisen edustajan vapaus vastaanottajavaltion tuomiovallasta ei vapauta häntä lähettäjävaltion tuomiovallasta (31 artikla).
Sopimuksen 41 artiklaan on erikseen kirjattu, että kaikkien erioikeuksia ja vapauksia nauttivien henkilöiden tulee noudattaa vastaanottajavaltion lakeja ja määräyksiä.
Lähde: Suomen ulkoministeriö |