EU-komissio muistuttaa Suomea pelisäännöistä, joita EU-maiden on noudatettava taloudenpidossaan. Komissio kertoi lähettävänsä torstaina kirjeen Suomelle ja muutamalle muulle jäsenmaalle kehottaakseen maita noudattamaan julkista velkaa ja alijäämää koskevia kriteerejä.
EU-lähteet kertovat STT:lle, että kyseessä on uusi käytäntö, jolla halutaan viitoittaa jäsenmaita oikeaan suuntaan kuluvan vuoden päätöksissä.
– Tällä halutaan muistuttaa, että tietyillä mailla on isompi riski lipsua tavoitteista tai luiskahtaa väärälle puolelle. Sen kummempaa dramatiikkaa tähän ei liity, eräs lähde sanoo.
Vielä illansuussa kirje ei ollut saapunut valtiovarainministeriöön. Suomi on ollut jo pidempään komission suurennuslasin alla, sillä Suomen julkisen talouden velka kasvaa huolestuttavaa vauhtia. Velkaantumistahti on EU:n kärkeä, vaikka velka-aste sinällään ei ole EU-vertailussa korkea. Komission huolena on se, että käännettä ei ole lähivuosina näkyvissä.
Viime vuonna Suomen julkinen velka oli 62,7 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, ja tänä vuonna velan ennakoidaan nousevan 65 prosenttiin. EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaan velan pitäisi pysyä alle 60 prosentissa.
Verrokkina Ranska ja Italia
Budjettivajeensa Suomi näyttää painavan täpärästi sallittuihin rajoihin. Viime vuonna julkisen talouden alijäämä oli 3,2 prosenttia bkt:sta. Tälle vuodelle komissio ennustaa 2,8 prosentin vajetta. Vajeen pitäisi pysyä alle kolmessa prosentissa.
Komissio päättää toukokuussa, edellyttääkö Suomen tilanne tehostettua valvontaa. Viime vuonna Suomi välttyi kyseiseltä menettelyltä.
Komissio on kiinnittänyt huomiota myös Suomen reaalitalouden ongelmiin. Viime viikolla komissio julkisti Suomea koskevan raportin, jossa kiinnitettiin huomiota kilpailun puutteeseen ja kotitalouksien velkaan.
Komissio on patistanut Suomea moneen kertaan myös rakenteellisten uudistusten toimeenpanoon kuten sote- ja työmarkkinauudistuksiin. EU-lähteiden mukaan Suomi on päätynyt samaan verrokkiryhmään Ranskan ja Italian kanssa.
Ranskan ja Italian talous kasvaa Suomea nopeammin, mutta myös niillä on ongelmia julkisen talouden tasapainon ja rakenteellisten uudistusten kanssa.