Suomi on tekoälyn kärkimaita – näistä syistä teknologia jää vielä hyödyntämättä

Suomen vahvuuksia ovat julkisen vallan toimet ja investoinnit, mutta ongelmia on teknologian omaksumisessa.

– Suomi on ensimmäisiä maita, joka on laatinut oman tekoälystrategian, kertoo Googlen Suomen yhteiskuntasuhdejohtajaa Heidi Jern.

Suomen ongelmana oleva tekoälyteknologian omaksuminen johtuu Jernin mukaan siitä, että Suomessa on paljon pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Niillä ei ole välttämättä kykyä hyödyntää tekoälyä.

Hän huomauttaa myös, ettei yritysten johtokaan usein ymmärrä tekoälyn mahdollisuuksia.

– Monet yritykset kaipaavat kipeästi kehitysmahdollisuuksia, joilla pystyttäisiin kasvattamaan omaa toimintaa huomattavasti. Siinä tekoäly tuo merkittäviä mahdollisuuksia, Jern painottaa.

Selvityksen on tehnyt konsulttiyhtiö McKinsey tutkimuskumppaninaan Google. Selvityksessä käsitellään tekoälyn vaikutuksia Suomen talouteen ja hyvinvointiin.

Raportin mukaan parhaimpaan neljännekseen 29 johtavasta tekoälymaasta sijoittuvat Suomen lisäksi Singapore, Britannia, Yhdysvallat, Sveitsi, Japani ja Saksa.Muun muassa Ruotsi, Tanska ja Norja sijoittuvat vasta toiseksi parhaaseen neljännekseen.

Erittäin terävä tekoälyn kärki 

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kertoo, että Suomen tekoälyohjelma on herättänyt laajaa kansainvälistä huomiota.

Siitä on osoituksena, että EU valitsi Nokian entisen johtajan Pekka Ala-Pietilän johtamaan 500 edistyksellisimmän tekoälykäyttäjän omaa työryhmää.

Lintilän mukaan hänellä on asettamiskirje lähes valmiina uudeksi tekoälyohjelmaksi.

– Menemme nimenomaan pk-sektorin puolelle hyvinkin vahvasti. Tarkoitus on vahvistaa pk-yritysten digikyvykkyyttä ja tukea niiden liiketoimintaa digitalisaatiossa, Lintilä sanoo.

Hänen mukaansa Suomessa on erittäin terävä tekoälyn kärki, mutta sitä pitää pystyä laventamaan. Pk-sektorin pitää saada lisää tehokkuutta ja tuottavuutta.

Bkt kasvaisi jopa 1,4 prosenttiyksikköä vuodessa 

Selvityksen mukaan tekoälyn laajempi käyttö lisäisi Suomen bruttokansantuotetta vuosittain mahdollisesti jopa 3,3 miljardia euroa eli 1,4 prosenttiyksikköä vuodessa.

– Oleellista on, miten Suomi pystyy kannustamaan yrityksiä ja etsimään sekä toteuttamaan kasvumahdollisuuksia, Jern sanoo.

Lintilän mukaan arvio bkt:n kasvusta on realistinen. Hänen mukaansa keskeistä on, että pystyisimme tehokkaammin käyttämään olemassa olevia tietovarantoja ja voisimme hyödyntää digitalisaatiota, automatisointia ja robotteja paremmin.

– Tekoäly ei tule koskaan ihmisten vuorovaikutusta korvaamaan, mutta tuottavuuden nostamisessa tekoälyllä on paljon mahdollisuuksia, Lintilä arvioi.